Miten käy koulutusjärjestelmän tehokkuuden vaatimuksille koronakriisissä?

Erityisesti koulutussiirtymien hallinnon taustalla vaikuttaa olevan ajatus siitä, että nuoret osaavat valita itselleen parhaiten sopivan ja hyödyllisimmän opintoväylän. Nuorten myös oletetaan suorittavan koulutuksen tehokkaasti alusta loppuun ja valmistuvan työmarkkinoiden käytettäväksi nopeasti. Vuoden 2019 lopussa päättyneessä Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttamassa Purkutalkoot-hankkeessa tutkijat kuitenkin havaitsivat nuorten koulutusvalintoja tutkiessaan, ettei aikuistoimijoiden koulutuspoliittinen malliajattelu ole aina erityisen herkkä nuoruuden prosesseille ja nuorten kokemusmaailmoille.

Mutta tekevätkö nuoret valintatilanteissa pitkälle tähtääviä, päämäärätietoisia koulutusvalintoja? Entä mitä tapahtuu koulutusjärjestelmän tehostamisvaatimukselle koronakriisin kaltaisessa tilanteessa, jossa maailman epärationaalisuus ja ennalta arvaamattomuus tulevat käsin kosketeltaviksi? Koronakriisi voi käynnistää myös positiivisen prosessin, jonka myötä nuorilla on tilaa etsiä omaa paikkaansa vaikka mutkitellen hienossa koulutussysteemissä, joka kaikesta huolimatta on avoin ja sisältää aidosti kiinni pitäviä rakenteita.

Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala pohtii Näkökulma-kirjoituksessaan rationaalisten koulutusalavalintojen taustalla vallitsevia, taloustieteellisestä ajattelutavasta lainanneita oletuksia sekä yksilöllistyvän yhteiskunnan toimintalogiikkaa. Auttaako koronakriisi meitä hyväksymään, ettei maailma aina ole rationaalinen paikka, missä kaikki muuttujat olisivat hallittavissa.

Lähde: Nuorisotutkimusverkosto 

Author: Tuula Pohjola