Paperi sisältäisi henkisen raamin, millaisiin palkkaratkaisuihin järjestöt ovat valmiina sitoutumaan seuraavilla työmarkkinakierroksilla.
Lauri Ihalaisen mukaan työmarkkinajärjestöjen tulisi tehdä hallitukselle yhteinen toimenpideohjelma siitä, miten Suomi nostetaan koronakriisistä taloudellisesti jaloilleen. Ehdotus kohdistuu muun muassa EK:n toimitusjohtajalle Jyri Häkämiehelle, STTK:n puheenjohtajalle Antti Palolalle ja SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle.
Työmarkkinajärjestöjen tulisi tehdä hallitukselle yhteinen toimenpideohjelma siitä, miten Suomi nostetaan koronakriisistä jaloilleen. Sellaista esittää ministeri, työmarkkinaveteraani ja SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.). Kokeneen demaripoliitikon mukaan kriisiaikana talouspolitiikassa tarvitaan laajaa kansallista konsensusta. Ihalaisen kaavailussa keskusjärjestöjen aiesopimus olisi koko vaalikauden mittainen ja ulottuisi siten kevääseen 2023.
Paperi sisältäisi henkisen raamin, millaisiin palkkaratkaisuihin ja muihin työmarkkinoita koskeviin ratkaisuihin järjestöt ovat valmiina sitoutumaan seuraavilla työmarkkinakierroksilla. “Kyseessä olisi työmarkkinajärjestöjen yhteinen tahdonilmaus tai huomenlahja hallitukselle. Eli mitä työmarkkinajärjestöt ovat valmiita omalta osaltaan tekemään, jotta Suomi selviää kriisistä eikä työttömyys pääse repsahtamaan”, Ihalainen sanoo MT:lle.
Ihalaisen ideana olisi samantyylinen esitys, jonka Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallitus sai työmarkkinajärjestöiltä huhtikuussa 1995. Ihalainen toimi silloin SAK:n puheenjohtajana. Keskusjärjestöt luovuttivat hallituksen muodostajalle Lipposelle julkilausuman, jossa ne lupasivat tukea matalan inflaation tavoitetta. Paperia alettiin kutsua myöhemmin hallituksen huomenlahjaksi. “Asiakirjalla oli iso merkitys, kun Suomea lähdettiin nostamaan 1990-luvun lamasta”, Ihalainen sanoo.
Aiesopimus voisi Ihalaisen mukaan realisoitua esimerkiksi syksyn budjettiriihen yhteydessä. Keskusjärjestöt kantaisivat päävastuun ohjelmasta, mutta hän ottaisi valmisteluun mukaan myös Suomen Yrittäjät. Ihalaisen mielestä kriisiaikana on huutava tarve sopimusyhteiskunnan kunnianpalautukselle. Hän toivoo joustavuutta sekä työntekijä- että työnantajapuolelta, jotta Suomi selviää koronaviruskriisin taloudellisesta laskusta. Työmarkkinajärjestöjen paperissa linjattaisiin, miten Suomeen saadaan kasvua, kilpailukykyä ja vientiä, ja kuinka koronapandemian vuoksi karanneeseen työllisyystavoitteeseen päästään.
Työmarkkinajärjestöjen aiesopimus ei merkitse tupon paluuta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei ole lähtenyt mukaan keskitettyihin palkkaratkaisuihin vuoden 2016 kiky-sopimuksen jälkeen. “Meidän on satsattava osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta Suomi pärjää tulevaisuudessa. Kestävän kasvun eväitä ei saa syödä etukäteen.”
Lähde: MT
Finnish site 
Global site