Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksen (INAR) tutkimuksessa mallinnettiin, kuinka erilaiset katupuuvaihtoehdot ja niiden sijoittelu vaikuttavat ilman laatuun katutasolla. Parhaaksi osoittautui vaihtoehto, jossa katukuilun keskellä oli rivi korkeampaa lehmusta ja sivuilla rivit matalampaa ruotsinpihlajaa. – Ilma oli tällöin viidenneksen puhtaampi kuin epäsuotuisimmassa vaihtoehdossa eli jos istutuksena olisi ollut neljä tasakorkuista puuriviä, tutkimusryhmän vetäjä, apulaisprofessori Leena Järvi toteaa. Järvi pitää eroa yllättävän suurena. Yllättävänä voi pitää myös sitä, että reunimmaisten puiden alle sijoitetuilla, metrin korkuisilla pensasriveillä ei havaittu käytännön merkitystä jalkakäytävien ilmanlaatuun.
Puhtainta katukuilun ilma olisi täysin ilman puita. Katupuut heikentävät tuulen nopeutta ja hidastavat näin liikenteen päästöjen tuulettumista pois katukuilusta. Puuttomuus ei kuitenkaan ole realistinen suunnitteluvaihtoehto, sillä kasvillisuus on välttämätöntä muun muassa viihtyisyyden vuoksi.
Tutkituissa vaihtoehdoissa puurivien määrä vaihteli kahdesta neljään. Neljän puurivin vaihtoehto oli neljä metriä leveämpi ja kahden puurivin vaihtoehto neljä metriä kapeampi kuin kolmen puurivin, kaupunkisuunnittelun lainalaisuuksien mukaan. Kolmen puurivin vaihtoehdossa kokeiltiin myös puiden alla olevien pensasrivien sekä eri puulajien vaikutusta.
Hiukkasten kiinnittyminen kasvillisuuteen kyllä vähentää ilman hiukkaspitoisuutta, mutta vaikutus on pienempi kuin tuulen hidastamisesta eli katukuilun tuulettumisesta aiheutuva pitoisuuden lisäys. Aivan pienimmät pienhiukkaset kiinnittyvät kasvillisuuteen suurempia pienhiukkasia enemmän. Siksi puiden lisääminen ei lisännyt pienimpien pienhiukkasten määrää ilmassa niin paljon kuin isompien. Kun tasamittaisia puita lisättiin kolme riviä, lisääntyi alle 10 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuus 88 %, ja alle 2,5 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuuskin 42 % verrattuna täysin puuttomaan katukuiluun. Puhtaimman ilman vaihtoehto eli kolme riviä eripituisia puita lisäsi alle 10 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuutta 75 % ja alle 2,5 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuutta 35 %.
Lähde: Helsingin yliopisto
Finnish site 
Global site