Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäomistajia Suomessa, yhteensä ne omistavat noin 600 000 hehtaaria metsää. WWF lähetti 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea ja haastoi kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin. Erityisesti Turussa on toimittu WWF:n mukaan esimerkillisen vastuullisesti. Kuntien omistuksessa on noin 430 000 hehtaaria metsää.
Seurakuntien vastaava luku on noin 170 000 hehtaaria. Pääosin taloudellisten paineiden, vanhan tottumuksen sekä yksipuolisen metsäneuvonnan vuoksi julkisten metsänomistajien hoitosuunnitelmat eivät läheskään aina ole parhaita mahdollisia metsäluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. WWF lähetti äskettäin lähes 600 kirjettä suomalaisille kunnille ja seurakunnille kannustaen niitä vastuullisempaan metsänhoitoon. Monet seurakunnat ja kunnat haluavat olla mukana metsäluonnon suojelussa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Muun muassa keskisuomalainen Multian seurakunta suojeli 60 hehtaaria metsiään Metso-ohjelmalla. Salon seurakunta taas päätti kokonaan luopua avohakkuista ja siirtyä talousmetsissään jatkuvan kasvatuksen malliin. Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuita ja se tarjoaa merkittäviä hyötyjä ympäristön, virkistyskäytön ja metsänomistajan talouden kannalta. Varsinais-Suomen alueella on ansioiduttu muutenkin metsänhoitosaralla. Liedon kunta on luopunut avohakkuista ja Kaarinan kaupunki on päättänyt luopua avohakkuista siirtymäajan kuluessa. Turun kaupungin uutta metsäsuunnitelmaa WWF:n Panu Kunttu pitää edistyksellisenä. Kaupunki päätti luopua avohakkuista ja hoitaa metsänsä jatkuvan kasvatuksen mallien mukaan.
Avohakkuilla pilataan Vahalan mukaan maiseman ohella myös vesistöjä sekä heikennetään metsien eri käyttöarvoja vuosikymmeniksi eteenpäin. WWF:n viime vuonna Kantar TNS Oy:llä teettämän kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis rajoittamaan avohakkuita lailla. Suomessa avohakataan vuosittain keskimäärin noin 140 000 hehtaaria metsää ja avohakkuisiin perustuva metsätalous on suurin syy metsissä elävien lajien ahdinkoon. Suomen metsissä elää yli 800 uhanalaista eläin-, kasvi- tai sienilajia. Avohakkuut herättävät voimakkaita tunteita suomalaisissa, varsinkin jos tutun marjastus- tai sienimetsän tilalle ilmestyy tyhjäksi kaluttu kantopelto.
”Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on metsänomistajalle usein taloudellisesti paras vaihtoehto, sillä siinä säästetään metsänhoidon kuluissa ja hakkuissa keskitytään arvokkaimpaan tukkipuuhun. Metsien suojelusta Metso-ohjelman avulla voi puolestaan saada täyden korvauksen, joka määräytyy puuston arvon mukaan. Metso-ohjelmaa kannattaa hyödyntää”, Kunttu muistuttaa.
Lähde: WWF Suomi
Finnish site 
Global site