Korkeakoulut saavutettavuuden asialla – digitaalisten palveluiden siirtymäaika päättyy 23.9. 

Digipalvelulain (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 306/2019) julkisen sektorin verkkosivustojen muutoksia koskeva siirtymäaika päättyy tänään 23.9.2020. Useissa Suomen korkeakouluissa saavutettavuutta on edistetty perustyön lisäksi hanketyöllä.  Uuden lain siirtymäajan jälkeen julkisten digitaalisten palvelujen tulee olla kaikille saavutettavia. Niiden on täytettävä tietyt kansainvälisen verkkosisällön saavutettavuuskriteeristön vaatimukset, jotka ohjaavat erityisesti toimintojen ja sisältöjen tekniseen toimivuuteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkopalveluiden ja -sivustojen auditiiviset materiaalit ovat myös visuaalisessa muodossa, kuten tekstivastineina, ja että visuaaliset materiaalit, kuten tekstit, on tuotettu niin, että ne voidaan kuunnella erilaisia ruudunlukuohjelmia käyttäen.  Saavutettavat ratkaisut ovat usein välttämättömiä erilaisia apuvälineitä käyttäville ja viittomakielisille henkilöille. Ne helpottavat sisällön tavoittamista myös silloin, kun lukeminen on hidasta tai vaikeaa. Tärkeää on huomata, että samalla ne tukevat kaikkia sivustojen tai palvelujen käyttäjiä. Monille ovat tuttuja tilanteet, jolloin digitaaliset laitteet täytyy säätää äänettömäksi, valaistus haittaa näytöltä lukemista tai viestinnän kieli on muu kuin oma tuttu äidinkieli.

Korkeakoulujen osalta digipalvelulaki koskee muun muassa verkkosivustoja ja osittain myös digitaalisissa ympäristöissä toteutettavaa opetusta ja ohjausta.  Korkeakoulujen kehittämistyötä on tuettu DigiCampus-hankkeen laajasti verkostoituneella esteettömyys- ja saavutettavuustyöllä. DigiCampuksen Esteettömyyden ja saavutettavuuden osahankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.  Koulutusta on tarjottu kaikille korkeakouluille.

DigiCampus-hankkeessa on tehty yhteistyötä digitaalisten alustojen saavutettavuuden parantamiseksi sekä uusien saavutettavuutta edistävien teknisten ja pedagogisten ratkaisuiden tunnetuksi tekemiseksi. Hanketyönä on rakennettu myös korkeakoulujen yhteinen verkkokurssi sekä osaamismerkkien suorittamismahdollisuus saavutettavaan sisällöntuotantoon liittyen. Suomalaiset korkeakoulut voivat ottaa saavutettavuuden osaamismerkit käyttöönsä lokakuusta alkaen.  ”Tällä hetkellä saavutettavuusosaajien tarve on suuri. Saavutettavuusosaaminen on kuitenkin pääasiallisesti hankittu erilaisilla kursseilla ja itseopiskellen. Loimme saavutettavuuden osaamismerkit, jotta hankittu osaaminen olisi mahdollista osoittaa”, tutkijayliopettaja Merja Saarela Hämeen ammattikorkeakoulusta toteaa.

Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Tarja Ladonlahden mukaan saavutettavuusosaamisen sisältöjä on tarpeen sisällyttää myös tulevaisuuden asiantuntijoiden koulutuksiin esimerkiksi informaatioteknologian, viestinnän ja opetuksen alalla. Saavutettavuusasiat eivät ole vielä kaikilta osin kunnossa Suomen korkeakouluissa, mutta suunta on oikea. Esimerkiksi keväällä 2020 tehty Korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuuskartoitus osoitti, että paljon työtä oli vielä tehtävänä. Testauksessa korkeakoulujen kotisivuilta löydettiin runsaasti puutteita. Yleisin ongelma oli tekstin ja taustan riittämätön värikontrasti. Osa korkeakouluista on kuitenkin jo uudistanut verkkosivunsa täysin saavutettaviksi.  Digipalvelulain siirtymäajan puitteissa korkeakoulujen verkkosivustoille on täytynyt julkaista saavutettavuusselosteet. Ne tarjoavat suoran kanavan opiskelijoille ja palveluiden käyttäjille saavutettavuuspalautteen antamiseksi ja siten myös havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Lähde: Hämeen ammattikorkeakoulu