Luonto jää sivurooliin lisätalousarvioesityksessä – Elvytystoimet eivät saa heikentää ympäristön tilaa

Hallitus päätti tiistaina vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä, joka on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. WWF:n näkemyksen mukaan lisätalousarvioesitys ei huomioi riittävästi kestävyyskriteereitä, joiden tärkeyttä on nostettu esiin muun muassa Martti Hetemäen johtaman Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa ja Krista Mikkosen asettamassa Kestävän elvytyksen työryhmän ehdotuksissa. Tällä hetkellä lisätalousarvioesitys sisältää monia tukia ja investointeja, joiden kokonaisvaikutukset voivat olla ympäristölle ja ilmastolle haitallisia. Näiden kohteiden valinnassa ei ole käytetty kestävyyskriteerejä.

Esimerkiksi Metsä Groupin biotuotetehtaan infrahankkeille osoitetaan 156 miljoonaa euroa. Rahoitus tukisi puun käytön lisäämistä tilanteessa, jossa 76 prosenttia metsäluontotyypeistä on jo uhanalaisia. Maatalouden investointitoiminnan tukemiseen kaavaillaan 70 miljoona euroa, joka voi ohjautua eläintuotannon tukemiseen. Tämä vaikeuttaisi kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Lisätalousarvioesityksen pöytäkirjamerkintöjen mukaan hallitus suunnittelee myös ilmastolle haitallisten kotimaan lentoyhteyksien tukemista.

Ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun saatiin myös lisärahoitusta, mutta summat ovat pieniä suhteessa muihin investointeihin. Kestävyyskriteerien käyttäminen on erittäin tärkeää etenkin uuden ilmastorahaston kohdalla, jota ollaan lisätalousarviossa pääomittamassa. Kestävyyskriteereillä varmistetaan, että investoinnit ovat aidosti hyödyllisiä ilmastolle ja luonnolle.

Koska luonto- ja ilmastoinvestoinnit ovat jäämässä puolitiehen lisätalousarviossa, luonnon monimuotoisuus on huomioitava äärimmäisen tarkasti syksyn budjettiriihessä. Hallituksen asettaman COVID-19-tiedepaneelin mukaan Suomen on tehostettava merkittävästi toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. ”Tärkein ja kiireellisin toimi budjettiriihessä on luopua ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Lisäksi budjettiriihessä on kurottava kiinni aiempina vuosina syntynyttä luonnonsuojeluvelkaa. Velan kattamiseksi tarvitaan vuosittain 100 miljoonan euron lisäinvestointi, jolla voidaan kasvattaa luonnonsuojelualueita esimerkiksi Metso-ohjelman avulla. Lisäksi tarvitaan rahoitusta muun muassa perinneympäristöjen kunnostamiseen ja hoitoon, kalateiden rakentamiseen ja patojen purkamiseen, soiden ennallistamiseen sekä vieraslajien torjuntaan.

Lähde: WWF Suomi