Kaupunkivihreällä eli julkisilla ja yksityisillä viheraluiella voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hillinnässä kaupungeissa. Kasvit ja maaperä sitovat ilmakehän hiiltä, muokkaavat pienilmastoa, tukevat huleveden hallintakeinoja sekä vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.
Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi -hanke (CO-CARBON) tähtää hiilen sitomisen tehostamiseen. Hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehitetään käytäntöjä ja työkaluja kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon avuksi. Hiilen sidonnan lisäksi tutkitaan pihoille ja puistoihin rakennetun vihreän ympäristön vaikutusta ekologiaan ja ihmisten hyvinvointiin.
CO-CARBON -hanketta koordinoi Helsingin yliopisto ja siinä ovat Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana myös Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Kööpenhaminan yliopisto. Hanke kokoaa ilmakehä-, maaperä- ja käyttäytymistieteilijät sekä maisema-arkkitehdit yhteen kaupunkivihreän koko toteutusketjun ja -kentän kanssa. Mukana on myös lukuisia kaupunkeja, organisaatioita ja yrityksiä.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi kolmivuotiselle hankkeelle rahoitusta lähes 3,6 miljoonaa euroa, josta HAMKin osuus on noin 600 000 euroa. STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta, jolla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin.
”Selvitämme HAMKissa, miten hiilensidontaa pystytään tukemaan kaupunkivihreän rakentamisessa ja hoidossa yksityisillä, puolijulkisilla ja julkisilla viheralueilla niin materiaali- ja työtapavalinnoilla kuin yksilöiden ja yhteisöjen päätöksenteolla”, kertoo tutkimusyksikkö HAMK Bion tutkijayliopettaja Outi Tahvonen.
HAMKista hankkeeseen osallistuu HAMK Bion lisäksi HAMK Edu -tutkimusyksikkö. “Meitä kiinnostaa hiilensidonnan monitieteinen ja monihallinnollinen yhteistyö ja päätöksenteko. Tutkimme viranomaisten ja asiantuntijoiden vuorovaikutussuhteissa kehittyvää hiiliviisasta asiantuntijuutta”, lisää HAMK Edun projektitutkija Heta Rintala. “Myös asukkaiden toiminnalla, arvoilla ja asenteilla on tärkeä merkitys. Voisiko kaupunkilaisia ohjata osallistavalla hiilivalmennuksella kohti positiivista muutosta?” pohtii HAMK Edun tutkijayliopettaja Essi Ryymin.
Tämä on jo toinen kerta, kun STN myöntää rahoitusta HAMKille. Ensimmäinen myönnettiin viime vuonna Biocolour-hankkeelle, jossa HAMK tutkii mm. biopohjaisten väriaineiden sovellusmahdollisuuksia.
Finnish site 
Global site