Alkutuotannon turvaaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta ruuantuotanto voidaan varmistaa kansalaisille myös poikkeusoloissa. Suomen huoltovarmuusjärjestelmässä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja takaavat VAP-viljelijät, jotka on vapautettu aseellisesta palveluksesta alkutuotantoon. Pirkanmaan kuntien maaseutuhallinnon VAP-viljelyalueille laadittiin valmiussuunnitelmapohja poikkeusoloihin. Suunnitelman teki Kirsi Mäkelä Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutukseen kuuluvassa opinnäytetyössään osana agrologin tutkintoa. Vastaavaa valmiussuunnittelua ja viljelyaluejakoa ei ole tehty muissa maakunnissa Suomessa.
COVID19-virus on osoittanut varautumisen tärkeyden, sillä poikkeusolot iskevät yleensä yllättäen. Opinnäytetyössä valmisteltiin Pirkanmaan yhteistoiminta-alueiden viljelyalueille (kussakin kunnassa 1-6 viljelyaluetta) yhtenäinen valmiussuunnitelma, jolla pyritään varautumaan erilaisiin poikkeusoloskenaarioihin ja turvaamaan alkutuotannon häiriötön jatkuminen.
Suunnitelmaa käsiteltiin maatilojen varautumiskoulutuksissa, ja se päivitetään vuosittain viljelyalueen tapaamisissa. Samassa yhteydessä Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella selvitettiin Huoltovarmuuskeskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön ja Puolustusvoimien pilotissa mahdollisia päällekkäisyyksiä VAP-viljelijöiden kalustovarauksissa Puolustusvoimien kanssa. Tarkoituksena on varmistaa, että poikkeusoloissa VAP-viljelijöiden kalusto on heidän käytössään alkutuotannon turvaamiseksi.
Koronavirus herätti huomaamaan nopean reagointitarpeen ja huoltovarmuusvarastojen sekä niiden päivityksen tarpeellisuuden. Kotimaisen omavaraisuuden tasoa tulisi aktiivisesti pyrkiä nostamaan esimerkiksi valkuaistuotannon sekä polttoaineiden tuotannon ja varastoinnin osalta, sillä mahdolliset rajojen sulkemiset rajoittavat myös näiltä osin alkutuotannon toimintaa. Vastaava yhtenäinen valmiussuunnitelma ja varautuminen tulisi ottaa käyttöön kaikissa maakunnissa.
Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta.
Finnish site 
Global site