Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen ruokahävikkitutkimuksen* mukaan kahvin, teen ja kaakaon yhteishävikki johtaa hävikkimäärissä monia muita elintarvikkeita. Suomalaiset kaatavat kahvia viemäreihin vuosittain noin 2,5 litraa henkilöä kohden ja lähes 4 litraa taloutta kohden. Tämä muodostaa noin 13 % kotitalouksien vuosittaisesta ruokahävikistä. Kahvikupilliseen ja ruokahävikkiin liittyviä tottumuksia on kuitenkin helppo muuttaa vastuullisempaan suuntaan kiinnittämällä huomiota arjen käytäntöihin.
Luken yhteistyössä Pauligin kanssa tekemän tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin syy kahvihävikin syntymiseen on se, että sitä valmistetaan kerralla liikaa. Kahvihävikkiä syntyy varsinkin sellaisissa talouksissa, joissa kahvia juodaan paljon ja useasti, ei esimerkiksi vain viikonloppuisin tai arkisin. Maantieteellisesti tarkasteltuna kahvihävikkiä syntyy erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Helsingissä ja Uudellamaalla hävikki on pienempää.
Eniten hävikkiä kotitalouksissa syntyy kuumien juomien lisäksi kasviksista ja maitotaloustuotteista. Kaikkiaan suomalaiset heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 20 kiloa henkilöä kohden, josta noin 13 % syntyy kahvista, selviää vuoden 2019 lopussa toteutetusta ruokahävikkitutkimuksesta.
Suomalaiset ovat kahvikansaa: Pauligin kahvikulutustutkimusten mukaan suomalaisista noin 88 % juo kahvia ja keskimääräinen päivittäinen kulutus on yli kolme kupillista.** Noin 70 prosenttia suomalaisista juo aamukahvia***. Luken ruokahävikkitutkimuksen mukaan aamukahvista syntyy eniten ruokahävikkiä, kun osa valmistetusta kahvista päätyy viemäriin. Kahvin suuri osuus ruokahävikkikokonaisuudessa yllätti Luken tutkijat Hanna Hartikaisen ja Inkeri Riipin. – Tässä tutkimuksessa arvioimme ensimmäistä kertaa nestemäisen hävikin osuuden kotitalouksissa, joten vertailutietoa aiemmista määristä ei ole, Hartikainen ja Riipi kertovat.
Kahvi ansaitsee tulla nautituksi Kahvin matka alkuperämaista suomalaisen kuluttajan kuppiin on pitkä ja sisältää useita erilaisia työvaiheita. Kahvituotannon hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu kahvipapujen viljelystä alkuperämaissa. Toiseksi suurin ilmastovaikutus syntyy kahvia keittäessä ja nauttiessa.
– Hyvä kahvi ansaitsee tulla nautituksi. Jokainen yksittäinen kahvipapu on arvokas ja sen eteen on tehty paljon töitä. Paulig toimii kahvin ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä kahvin alkuperämaissa että omilla tuotantolaitoksillaan. Lisäksi haluamme ymmärtää vielä paremmin, miten voisimme yhdessä suomalaisten kanssa vähentää kahvin keittämisestä ja hävikistä aiheutuvia vaikutuksia. Siksi halusimme osallistua Luken tutkimukseen selvittämällä tarkemmin kahvihävikin osuutta ja siihen johtavia syitä, sanoo Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.
Kotitaloudet voivat tehdä paljon kahvihävikin ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Paulig haastaakin nyt kaikki kahvinjuojat mukaan vähentämään hävikkiä.
– Ole energiapihi! Älä valuta vettä hukkaan kahvia valmistaessasi ja keitä kerralla vain sen verran kahvia kuin juot. Kahvia ei kannata seisottaa päällä olevassa kahvinkeittimessä, vaan mahdolliset ylijääneet kahvit kannattaa kaataa termariin tai vaikka jääpalamuotteihin tulevia kahvihetkiä varten. Kahvinpurujen hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana! Olen kuullut, että käytettyjä kahvipuruja on hyödynnetty esimerkiksi kasvimaan lannoitteena, hiekoituksena ja kasvonaamioissakin, Rankinen vinkkaa.
Lähde: Paulig
* Luonnonvarakeskuksen (Luke) online päiväkirjakysely 9.11.-2.12.2019, N=283 ja online kahvihävikkikysely 29.11.-4.12.2019, N=249. Tutkimukset ovat osa laajempaa Luken ruokahävikkitutkimusta 2019, N=1151. Tilaaja: Paulig.
** Nielsen Finland Scanatrack ja Homescan 1999-May 2020 / NEPA Coffee tracking Base: Coffee drinking penetration – All 15-74 yrs, 556 IP Cups per day – Those who drink coffee, 483 IP / Need Based Segmentation 12/2018 Nepa N=1006
*** Paulig Aamukahvitutkimus 2016, N = 1001
Finnish site 
Global site