Adam Yousfi voitti nuorten teknologiapalkinnon vesipumppuaiheisella työllään

Millennium Youth Prize -kilpailuissa alle 19-vuotiaat innovaattorit tarttuivat globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin.

Toista kertaa järjestetyssä Millennium Youth Prize -kilpailussa 5 000 euron suuruisen pääpalkinnon voitti Adam Yousfi Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiede- ja teknologialinjalta. Hänen vesipumppuaiheinen työnsä vastasi haasteeseen, miten poistaa yhteiskuntamme hiiliriippuvuus. Tuomaristo kutsui tekijää nykyajan Da Vinciksi ja ratkaisuehdotuksen teknologiaa ja tekniikan osaamisen tasoa vakuuttaviksi.

Toiselle palkintosijalle (3 000 euroa) tuli Indra Halviala Ressun lukiosta ja kolmannelle sijalle (2 000 euroa) Martta Matinaho ja Saara Matinaho Tapiolan lukiosta.  Kilpailussa nuoret etsivät ratkaisuja neljään Aal­to-yliopis­ton pro­fes­sorien antamaan globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen. Kilpailutyön sai toteuttaa kir­jal­lise­na selvi­tyksenä, videona tai pro­to­tyyppinä.

Aal­to-yliopis­ton ja Tekni­ikan Akatemia TAF:n järjestämän Millennium Youth Prizen voittajat julkistettiin verkkolähetyksenä toteutetussa finaalissa 9.10.2020. Voittajat val­it­si Aal­to-yliopis­ton ja TAF:n koost­a­ma tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen. Kil­pailutöiden arvioin­tikri­teere­inä olivat tieteel­lisyys, mieliku­vi­tuk­sel­lisu­us, luovu­us, inno­vati­ivi­su­us ja toteut­tamiskelpoisu­us.

Naukkarisen mukaan haasteet olivat hyvin vaativia ja kaikki finalistien ratkaisut erinomaisia. Hänen mukaansa finalisteilla on mahtava tulevaisuus edessään innovaattoreina. Monet töistä synnyttävät myös mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.  Millennium Youth Prize etsii pla­neet­tamme elämää paran­tavia inno­vaa­tioi­ta ja innos­taa nuo­ria teknolo­gian ja inno­vaa­tioiden pari­in. Kilpailun esikuvana on kan­sain­vä­li­nen Mil­lenni­um-teknolo­gia­palk­in­to.

Voittajatiimien ratkaisut
Adam Yousfi, Kulosaaren yhteiskoulu, lukio, tiede- ja teknologialinja: Vesisähköpumppu

Vesisähköpumpulla parannetaan vesisähkön hyötysuhdetta, jollloin yhteiskuntamme hiiliriippuvuus vähenee. Teknisesti keksintö pohjautuu käytössä olleisiin, ja siten toimiviksi jo todettuihin ratkaisuihin. Vesisähköpummpu voidaan ottaa käyttöön kohtalaisesti virtaavissa joissa ja parhaana sijoitusratkaisuna nykyisten vesivoimaloiden olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen. Ratkaisu ei kilpaile olemassa olevien vesivoimaloiden kustannuksella, vaan vahvistaa niiden kapasiteettia kustannustehokkaasti.

Indra Halviala, Ressun lukio: Päärynälevän ja leväpesureiden käyttö mikro- ja nanomuovien poistamiseen merivedestä

Menetelmä mikro- ja nanomuovien poistamiseen merivedestä hyödyntää päärynälevää ja leväpesureita. Prosessi on sekä tehokas että ystävällinen ympäristölleen, sillä samalla kun päärynälevällä on iso potentiaali imeä ja adsorboida muovihiukkasia, se ei kuitenkaan häiritse meriveden tärkeitä mikro-organismeja, ja kun levä kasvaessaan myös sitoo hiilidioksidia, voidaan siitä jatkojalostaa biomuovia, biopolttoainetta ja energiaa, mikä puolestaan mahdollistaa metodin kaupallistamisen kestävän kiertotalouden mallin mukaan.

Martta Matinaho ja Saara Matinaho, Tapiolan lukio: Simpukat ratkaisuna merten muoviongelmiin

Ratkaisussa bakteerista tai toukasta eristetään geeni, joka tuottaa muovia pilkkovaa entsyymiä. Geeniä muokataan mahdollisimman tehokkaaksi ja meriolosuhteissa toimivaksi, jonka jälkeen se siirretään simpukoihin. Geenimuunneltuja simpukoita lasketaan viljelmissä mereen tai istutetaan suoraan merenpohjaan. Kun simpukat suodattavat vettä, entsyymi hajottaa mikromuovia, jolloin tämän määrä meressä vähenee.

Lähde: Aalto-yliopisto