Komissio ehdottaa tänään (28.10.2020) EU:n direktiiviä, jolla varmistetaan, että unionin työntekijöitä suojellaan riittävillä vähimmäispalkoilla ja mahdollistetaan kohtuullinen toimeentulo työpaikasta riippumatta. Riittävillä vähimmäispalkoilla on paitsi myönteinen sosiaalinen vaikutus myös laajempia taloudellisia hyötyjä, koska ne pienentävät palkkaeroja, auttavat ylläpitämään kotimaista kysyntää ja vahvistavat työnteon kannustimia. Niillä voidaan myös osaltaan pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja, sillä suurin osa vähimmäispalkan saajista on naisia. Ehdotuksella suojellaan myös kunnollista palkkaa maksavia työnantajia varmistamalla reilu kilpailu.
Meneillään oleva kriisi on koetellut erityisesti aloja, joilla matalapalkkaisten työntekijöiden osuus on suuri. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi siivous, vähittäiskauppa, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito ja laitoshoito. Kohtuullisen toimeentulon varmistaminen ja työssäkäyvien köyhyyden vähentäminen on tärkeää paitsi kriisin aikana myös talouden kestävän ja osallistavan elpymisen kannalta. Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänpäiväinen ehdotus riittävästä vähimmäispalkasta on tärkeä osoitus siitä, että työtä arvostetaan myös kriisiaikoina.
Vähimmäispalkat ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Lakisääteinen vähimmäispalkka on käytössä 21 jäsenvaltiossa ja 6 jäsenvaltiossa (Italia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Suomi ja Tanska) vähimmäispalkkaturva taataan yksinomaan työehtosopimuksilla. Useimmissa jäsenvaltioissa vähimmäispalkat ovat kuitenkin riittämättömiä, eivätkä kaikki työntekijät kuulu niiden suojelun piiriin. Tätä taustaa vasten ehdotetulla direktiivillä luodaan puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja työntekijöiden mahdollisuuksia nauttia vähimmäispalkkasuojasta EU:ssa. Komission ehdotuksessa noudatetaan täysin toissijaisuusperiaatetta: siinä vahvistetaan puitteet vähimmäisvaatimuksille ja kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä ja sopimisvapautta palkkojen osalta. Siinä ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä aseteta vähimmäispalkan tasoa.
Matalapalkkaisten työntekijöiden osuus ja palkkaerot ovat yleensä pienemmät ja vähimmäispalkat korkeammat sellaisissa maissa, joissa on suuri työehtosopimusneuvottelujen kattavuus. Sen vuoksi komission ehdotuksella kannustetaan kaikkia jäsenvaltioita sopimaan palkoista työehtosopimusneuvotteluilla.
Jäsenvaltioiden, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi otettava käyttöön ehdot vähimmäispalkan asettamiseksi riittävälle tasolle. Näihin ehtoihin kuuluvat selkeät ja vakaat kriteerit vähimmäispalkan määrittämiseksi, ohjeelliset viitearvot, joilla palkan riittävyys voidaan arvioida, sekä vähimmäispalkkojen säännöllinen ja oikea-aikainen tarkistaminen. Tällaisia jäsenvaltioita pyydetään myös varmistamaan, että vähimmäispalkkojen eroja ja vähennyksiä käytetään oikeasuhteisesti ja perustellusti ja että työmarkkinaosapuolet osallistuvat tehokkaasti lakisääteisen vähimmäispalkan määrittämiseen ja tarkistamiseen.
Lisäksi ehdotuksella parannetaan kussakin maassa käytettävän vähimmäispalkkasuojan täytäntöönpanoa ja seurantaa. Direktiivin noudattaminen ja tehokas täytäntöönpano ovat olennaisen tärkeitä, jotta työntekijät voivat hyötyä vähimmäispalkkasuojasta ja jotta yrityksiä voidaan suojella epäreilulta kilpailulta. Ehdotetussa direktiivissä esitetään, että jäsenvaltiot raportoivat komissiolle vuosittain vähimmäispalkkaturvaan liittyvistä tiedoista.
Lähde: Euroopan komissio
Finnish site 
Global site