Finnwatch selvitti: Tuontituotteiden päästöjen selvittäminen edennyt koronakriisinkin keskellä – merkittäviin päästövähennyksiin vielä matkaa
Kuluttajatuotteita Suomeen tuovat yritykset selvittävät aiempaa aktiivisemmin, millaisia kasvihuonekaasupäästöjä niiden hankintaketjussa syntyy, ilmenee Finnwatchin tuoreesta selvityksestä. Monessa tapauksessa selvitystyö on kuitenkin vasta aluillaan ja varsinaiset tavoitteet tai toimet päästöjen vähentämiseksi ovat vielä vuosien päässä. ”Yrityksillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa tuotantomaiden päästöjen kehitykseen vaatimalla tavarantoimittajilta fossiilittoman energian käyttöä tai päästövähennyksiä”, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Finnwatch julkaisi lokakuussa 2019 tutkimusraportin, jossa selvitettiin Suomessa toimivien yritysten toimia arvoketjujen päästöjen kontrolloimiseksi Kiinan ja Intian kaltaisissa riskimaissa. Selvitys osoitti, että valtaosa yrityksistä ei tiennyt, millaista energiaa tavarantoimittajat käyttävät tai millaisia päästöjä tuotannossa syntyy. Nyt julkaistun artikkelin perusteella tilanne on parantunut vuoden aikana.
Tuotannon päästöihin liittyvää tietoa vähintään osalta tavarantoimittajista pyytäneiden osuus oli kasvanut vuoden aikana noin joka kymmenennestä noin joka kolmanteen. Myös alihankinnassa käytettyjen energiamuotojen tuntemus oli parantunut, sillä noin puolet vastaajista osasi sanoa jotain tuotantoon käytetyn energian alkuperästä. Kuusi yritystä pystyi kertomaan melko kattavasti toimittajiensa käyttämästä energiasta, ja näiden lisäksi neljällä yrityksellä oli aiheesta selvitys meneillään. Kyselyn perusteella suuri osa käytetystä energiasta on yhä fossiilista eikä yksikään yritys ollut tietoinen, että sen tavarantoimittajat käyttäisivät ainoastaan päästöttömiä energialähteitä. ”Oman alihankinnan ilmastovaikutusten tunteminen on edennyt, mutta se on vasta ensimmäinen askel kohti ilmastovastuullista yritystoimintaan. Seuraavaksi on olennaista asettaa tavoitteita alihankinnan päästöjen vähentämiseksi, ja vaatia niitä myös riskimaissa olevilta kumppaneilta”, Leipola sanoo.
Suoraa riskimaiden toimittajien päästöjä koskevaa tavoitetta ei ollut vielä yhdelläkään yrityksellä. Seitsemän yritystä mainitsi kuitenkin jonkinlaisen päästövähennystavoitteen, joka kattaa myös alihankinnan päästöt.
Suuri osa vastaajista oli jossain määrin kiinnostunut tarjoamaan kuluttajille tuotekohtaista tietoa ilmastovaikutuksista, mutta yleisesti pidettiin ensisijaisena oman toiminnan kokonaispäästöjen kartoittamista. Lisäksi todettiin, että tietojen rajallinen saatavuus ja kehittymättömät laskentamenetelmät rajoittavat tuotekohtaisten hiilijalanjälkien tarjoamista lähitulevaisuudessa. ”Monet kuluttajat haluaisivat jo nyt tuotteita, joiden päästöt ovat nollassa tai ainakin tarkasti tiedossa. Ilmastovastuullisesta yritystoiminnasta on tulossa valtavirtaa, ja se onkin ainoa vaihtoehto, jos haluamme saada ilmastokriisin ajoissa kuriin”, Leipola sanoo.
Suomen kulutusperäiset päästöt ovat jopa 33 prosenttia korkeammat kuin virallisessa päästökirjanpidossa seurattavat niin sanotut maantieteelliset päästöt. Finnwatch kannustaa yrityksiä koko arvoketjun kattavien päästöjen seurantaan ja vähentämiseen. Myös valtiovallan tulisi kehittää kulutusperäisten päästöjen kansallista seurantaa, ja asettaa niiden vähentämiselle aikataulutetut tavoitteet. Yritysten toimenpiteitä hiilijalanjälkien laskemiseksi ja vähentämiseksi voidaan vauhdittaa myös julkisilla hankinnoilla.
Kun Finnwatch aloitti alkuperäisen selvityshankkeen loppuvuodesta 2018, Amfori BEPI:ssä oli jäsenenä vain viisi suomalaisyritystä. Loppuvuodesta 2020 määrä on noussut 14:ään, sillä virallisina jäseninä Amforin verkkosivuilla listattujen 13 yrityksen lisäksi Halonen kertoi Finnwatch kyselyssä juuri liittyneensä Amfori BEPI:in. Näiden lisäksi kolme yritystä kertoi liittymisen olevan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Selvitys saatavilla Finnwatchin verkkosivuilla.
Lähde: Finnwatch
Finnish site 
Global site