Tarina yrityksen kansainvälistymisen taustalla on aina hieman erilainen. Toisin sanoen ei ole yhtä menestymisen reseptiä tai taustatekijää, joka selittäisi kansainvälistymisen onnistumisen. Suomesta lähdetään maailmalle yhtä lailla monikulttuurisen perhetaustan siivin kuin takametsän pikkukylistä kantapään kautta oppien.
Näin kertoo LUT-yliopiston nuorempi tutkija Satu Korhonen, jonka kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan LUT-yliopistolla perjantaina. Tarinat ja niistä kumpuavan ymmärryksen merkitys käy ilmi Korhosen tutkimuksesta The journeys of becoming and being an international entrepreneur: a narrative inquiry of the ‘I’ in international entrepreneurship (Narratiivinen tutkimus matkasta kansainväliseksi yrittäjäksi). Korhonen halusi selvittää, miten yksilöistä on tullut sitä mitä he ovat kansainvälisinä yrittäjinä. Häntä kiinnosti se, millaisia tarinoita kansainvälistyneiden pienyritysten taustalta löytyy. Korhonen tutki aihetta jo gradussaan ja laajensi opinnäytetyötä väitöskirjaksi.
Väitöstutkimukseen haastatellut yrittäjät ovat eri puolilta maata. Toisilla on taustaa yrittäjäperheessä, toisilla ei. Jotkut olivat päättäneet heti yritystä perustaessaan, että kansainvälisyyteen tähdätään, joillekin ovet maailmalle aukesivat kuin vahingossa sosiaalisen median kautta. Korhonen jäikin miettimään, että yrittäjän taipaleesta kansainvälistymiseen rakentuu mediassa turhan usein stereotyyppinen supersankaritarina. “Tutkimuksessani mukana olleita yrittäjiä yhdistää oikeastaan vain se, että he ovat olleet suostuvaisia sisäiseen muutokseen ja sitä myöten itsearviointiin. Lisäksi heillä on ollut ympärillään jonkinlainen tuki prosessille, kuten työkaverit, perhe tai muu kaveriporukka”.
Kansainvälisen myynnin onnistumisessa korostuu sosiaalisten suhteiden merkitys, ja sosiaalisen kanssakäymisen monipuolinen ymmärrys maailmalla on olennainen osa myyntiä. Verkostojen voiman lisäksi omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostaminen korostuu yrityksen kehityksessä ja menestystarinassa. Korhosen mukaan nuorempi polvi on kasvanut seuraten kansainvälisiä medioita ja somea, ja heillä on kokemusta ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista jo varhain. Nuoret oppivat myös ketterämmin käyttämään teknologiaa kuin vanhempi polvi. Korhonen tuokin tutkimuksessaan ilmi, että parhaaseen tulokseen myös kansainvälistymisessä päästäisiin sukupolvien välisellä yhteistyöllä. “Myyntitiimissä voisi olla eri sukupolvia, jolloin vanhemmat toimisivat nuorempien mentoreina ja päinvastoin. Oppimisen mahdollisuuksia löytyy molempiin suuntiin, jos sukupolvien välinen dialogi saadaan käyntiin”.
Tärkeää on myös se, ettei yrittäjää jätetä pärjäämään yksin. Korhosen sanoin täytyy olla tarkkana, ettei yksilön korostaminen käänny itseään vastaan. Korhonen sanoo, että kohdemaan kulttuurin tuntemus on toisen kunnioittamista. Sama lähestymiskulma ei toimi kaikkialla. Sillä ei ole väliä, onko perhe valmiiksi kaksikielinen tai kannustanut kansainvälisyyteen yrittäjän lapsuudessa. Moni yrittäjä oli käyttänyt hyväkseen yliopistojen vaihtomahdollisuuksia ja löytänyt maailmankansalaisuutensa muita väyliä pitkin. Sen sijaan, mitä nuoremmasta yrittäjästä oli kyse, sitä enemmän korostuivat sosiaaliset suhteet ja verkostot. Korhonen arvelee, että nuorten keskuudessa yritys perustetaan yhä useammin kaveriporukalla. Korhonen toivoo, että LUTissa kehitettäisiin yritysyhteistyötä entistäkin toimivammaksi, jotta opiskelijat pääsisivät pohtimaan omaa polkuaan myös mahdollisena yrittäjänä jo opiskeluaikana.
Kauppatieteiden maisteri Satu Korhosen kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin LUT-yliopistolla 30.10.2020.
Lähde: LUT
Finnish site 
Global site