Lämpeneminen ja rehevöityminen lisäävät sinilevien ja särkikalojen määrää – Heikentynyt ravinnon laatu ei näy kalojen rasvahappopitoisuuksissa

Subarktisilla alueilla ennustetut muutokset ilmastossa ovat keskiarvoa voimakkaampia ja maankäyttö on voimistumassa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti Lapissa 20 järven ravintoverkkojen biomassoja sekä omega-3-rasvahappopitoisuuksia levistä petokaloihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu laskee kohti rehevämpiä ja lämpimämpiä järviä, mutta se ei näy eroina kalojen lihaksen arvokkaiden omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, pitoisuuksissa. Lämpötilan ja ravinnekuorman nousu muuttaa järvien lajistoa ja erityisesti kalastoa arvostetuista lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä.

Tutkimuksessa määritettiin 20 subarktisen järven eliöyhteisöjen biomassoja sekä omega-3 rasvahappopitoisuuksia levistä petokalayhteisöihin. Tutkijat havaitsivat suuria eroja kirkkaiden ja rehevämpien järvien eliöyhteisöissä. Lämpötilan ja järvien tuottavuuden lisääntyessä erityisesti levien ja särkikalojen määrä lisääntyy muita lajiyhteisöjä voimakkaammin. Suuri osa järvien elonkirjosta koostuu vedestä, hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Osa rasvoista, kuten pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, ovat eliöille fysiologisesti tärkeitä, mutta vain tietyt leväryhmät, kuten piilevät, tuottavat näitä rasvahappoja tehokkaasti.

Ravintoverkon selkärangattomat, kuten eläinplankton ja pohjaeläimet, syövät leviä, jolloin levien tuottamat tärkeät rasvahapot, kuten EPA ja DHA -rasvahapot, kulkeutuvat ravintoverkossa eteenpäin. Tutkijat mittasivat EPA- ja DHA-pitoisuuksia jokaisen tutkimusjärven lajistosta levistä petokaloihin. Vaikka eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu omega-3-rasvahapoilla mitattuna heikkeni, yllätyksekseen tutkijat eivät havainneet eroja kalojen lihaksen EPA- ja DHA-pitoisuuksissa. Sen sijaan tutkimus osoitti, että rehevämpien järvien kalasto kokonaisuudessaan sisälsi enemmän EPA ja DHA -rasvahappoja.

Subarktisten järvien eliöyhteisöjä koskeva tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän, Helsingin, Itä-Suomen ja New Brunswickin yliopistoista sekä itävaltalaisesta makeanvedentutkimuksen yksiköstä. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Global Change Biology -tiedejulkaisusarjassa 30.10.2020. Linkki tutkimukseen.

Lähde. Jyväskylän yliopisto