Koulutetuimmat suomalaiset osallistuvat ahkerasti myös aikuiskoulutukseen. Haasteena on saada muutkin väestöryhmät opiskelemaan. Uteliaisuus on yksi uuden vuosituhannen sosioemotionaalisista perustaidoista, määrittelee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Utelias ihminen kysyy ja kuuntelee, innostuu uusista asioista, ymmärtää oman ymmärryksensä rajat ja on avoin elämänmittaiselle oppimiselle.
Korkeakoulujen tehtävä on tarjota uteliaille mielille laadukkaita oppimisen mahdollisuuksia. Tämän varmistaminen Helsingin yliopistossa on minulle mieleinen tehtävä myös psykologina ja yliopistopedagogiikan professorina. Itse opin parhaiten, kun olen kiinnostunut asiasta, motivoitunut oppimaan lisää ja kun minulla on aikaa ajatella. Tulevana lukuvuonna haluan oppia puhumaan paremmin ranskaa ja ruotsia.
Suuri osa suomalaisista harrastaa laillani jatkuvaa oppimista: työikäisten osallistuminen aikuis- ja täydennyskoulutukseen on meillä varsin yleistä. Aikuiskoulutukseen osallistuvat ahkerasti nimenomaan korkeakoulutetut. Kansallinen haasteemme onkin, miten saisimme eri väestöryhmät tasaisesti opin äärelle. Tähän myös OECD kiinnitti huomiota helmikuisessa, Suomen aikuiskoulutuksen tilaa käsitelleessä arvioinnissaan.
Oppimisen mahdollisuuksia tulee tarjota eri-ikäisille ja erilaisista taustoista tuleville, ja tähän Helsingin yliopisto tahtoo panostaa. Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille, kuten uusi strategiamme toteaa. Julkistamme 8.9. visiomme siitä, millainen rooli yliopistolla on jatkuvan oppimisen edistäjänä yhteiskunnassa. Oppiminen pitää aivomme virkeinä, tapahtui se missä ja miten tahansa. Se antaa ihmiselle myös eväät pärjätä muuttuvassa maailmassa. Yliopiston tarjoaman opin tekee erityiseksi se, että se perustuu tuoreeseen tutkimukseen. Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2020. (Teksti: rehtori Sari Lindblom).
Lähde: Helsingin yliopisto