Pan­de­mia li­sää di­gi­tai­to­jen mer­ki­tys­tä – Eu­roo­pan mais­sa di­gi­lu­ku­tai­to­jen opetus osin puut­teel­lis­ta

Koronaviruspandemia on herättänyt Euroopan maita arvioimaan digitarpeitaan ja panostamaan entistä enemmän digilukutaitojen opettamiseen. Valtaosa suomalaisista opettajista hallitsee perusdigitaidot hyvin, mutta lisäkoulutukselle on tarvetta. Euroopan laajuisessa Youth Skills -hankkeessa kartoitettiin koronakevään aikana eurooppalaisten koulutus- ja työmarkkina-asiantuntijoiden näkemyksiä kansalaisten digitaidoista ja taitojen kehittämisestä.  Monissa maissa digitaitojen parantamiseen tähtäävien toimien laatu ja teho nähdään puutteellisena ja tarjonta epätasa-arvoisena.

Digitaalisten taitojen hankkimiseen tarvittavien työkalujen, resurssien ja koulutuksen saatavuudessa on suurta yksilöllistä vaihtelua niin eri maiden välillä kuin kansallisestikin. Asiantuntijoita haastateltiin Suomessa, Virossa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Portugalissa. Haastattelut tehtiin tämän vuoden toukokuussa, jolloin koronaviruskriisillä oli jo ollut ennen näkemättömiä vaikutuksia niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että koronaviruskriisi voi toimia herätyksenä valtioille arvioida uudelleen digitarpeitaan ja panostaa entistä enemmän kaikille tarjottavaan koulutukseen. Näin digilukutaito voisi lisääntyä.

Digiosaamisen ja digilukutaidon kehittäminen ei koske ainoastaan koulutusjärjestelmää, vaan taitojen oppiminen on tärkeää kaikille kansalaisille. Yhä suurempi osa jokapäiväisestä toiminnasta muuttuu digitaaliseksi. Suomessa ySKILLS-hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto. Hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro pitää tärkeänä, että digitaitoja opetetaan koulussa. Koulun tulisi sytyttää innostus digitaitojen kehittämiseen, ja opettajien digitaitojen kehittäminen tulisi nostaa keskiöön. Salmela-Aro korostaa, että digitaidot ovat välttämättömiä, jotta voi kokea osallisuutta yhteiskuntaan. Ne ovat taitoja, joita voi oppia niin nuoruudessa kuin myöhemminkin elämässä, ja niihin tulisi nyt panostaa.

Suo­si­tuk­sia di­gi­taa­li­sen osaa­mi­sen pa­ran­ta­mi­sek­si

• Päättäjät ja lainsäätäjät: Johdonmukainen digitaitoihin liittyvä koulutuspolitiikka; kansallisen opetussuunnitelman yhdenmukaistaminen vastaamaan nuorten ja tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin; lisää mahdollisuuksia kaikille kansalaisille kehittää ja parantaa digitaitojaan; panostuksia teknisiin välineisiin sekä uusia avauksia, joilla autetaan perheitä tarjoamaan lapsien tarvitsemaa opastusta.
• Koulutuksen toteuttajat: Koulutussektorin avainroolin tunnistaminen; digitaalisessa koulutuksessa teknisten taitojen mutta myös muiden tärkeiden taitojen huomiointi; koulujen ja opettajien tarve pysyä teknisen kehityksen ja nuorten digitottumusten tasalla; entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutussektorin ja työmarkkinoiden välillä.
• Perheet: Vanhemmille paremmat keinot ohjata lapsia verkossa tapahtuvassa toiminnassa; vanhempien tulee myös tunnistaa olevansa roolimalleja lapsilleen, kun taas lasten ja nuorten tulee olla aktiivisempia omassa digilukutaitokoulutuksessaan.

Hanke tuottaa strategiasuosituksia, joiden avulla lapset, aikuiset, koulut sekä lasten kanssa ja hyväksi työskentelevät tahot voivat kehittää taitojaan. Belgialaisen Leuvenin katolisen yliopiston johtamassa hankkeessa on mukana 14 yliopistoa 13 maasta (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Italia, Norja, Puola, Portugali, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 34 eurooppalaisen opetushallituksen verkosto European Schoolnet.

Lähde: Helsingin yliopisto