Perheiden avun tarve lisääntyy – koronakriisi kaksinkertaisti niukkuudessa elävien lasten määrän

Koronakriisin vaikutukset lasten arkeen ovat merkittäviä. Etäkoulu haastoi erityisesti heitä, joilla ei ollut aikuisen tukea käytettävissä koulupäivän aikana. Asiantuntijat toivovat vahvistusta vanhemmuuden tuen ja perheiden palveluihin. Mannerheimin lastensuojeluliitossa on todettu koronakriisin lisänneen perheiden avun tarvetta ja laajentanut tukea tarvitsevien joukkoa. Myös Lastensuojelun keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan koronakriisi jopa kaksinkertaisti niukkuudessa elävien lasten määrän.

“Eniten koronakriisi on vaikuttanut niihin perheisiin, joissa on jo aiemmin ollut vaikeuksia. Uhkana on, että lasten eriarvoisuus kasvaa. Jotta niin ei kävisi, on varmistettava sekä lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävä taso että palvelujen toimivuus. Keväällä palveluissa oli katkoja, eivätkä perheet saaneet riittävästi tukea”, tarkentaa johtava asiantuntija Liisa Partio MLL:sta.  Nyt olisi äärimmäisen tärkeää lisätä esimerkiksi vanhemmuuden tuen ja oppilashuollon resursseja.  “Ammattilaisten pitäisi osata ottaa puheeksi myös raha-asiat ja tarvittaessa neuvoa avun piiriin”, Partio muistuttaa.

Työttömyys ja lomautukset haastavat taloudellisen selviytymisen lisäksi arjen ja turvallisuuden tunteen. Sosiaalibarometrin 2020 mukaan 73 % sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 % sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen kevään ja kesän aikana.  Ruoka-avun saajiksi on tullut uusia kotitalouksia. Erityisesti lapsiperheiden osuus on kasvanut. Ruoka-apu.fi:n tuottaman selvityksen mukaan 74% ruoka-aputoimijoista kertoi kävijöiden määrän kasvaneen koronakriisin vuoksi. Ruoka-avun saajia on vuositasolla 100 000 – 200 000. Heistä lapsiperheitä on aiempien tutkimusten perusteella noin kolmannes. “Ruoka-apua saavissa pikkulapsiperheissä korostuvat yksinhuoltaja- ja maahanmuuttajaperheet sekä monilapsiset perheet. Ruoka-apua käyttävissä perheissä on usein työttömyyttä, mutta vakituinenkaan työ ei välttämättä suojaa ruoka-avun tarpeelta”, Stadin safkan projektipäällikkö Anni Heinälä kuvaa.

Heinälä selvitti pro gradu -tutkimuksessaan (2018) ruoka-apua käyttävien pikkulapsiperheiden pärjäämistä ja hyvinvointia. Heinälän mukaan pikkulapsiperheiden ruoka-avun tarpeeseen vaikuttavat yhä samat tekijät kuin lapsiköyhyyteen laajemminkin: työttömyys, yksinhuoltajuus, matalampi koulutustaso ja suuri perhekoko.  ”Perheitä tulisi tukea kokonaisvaltaisesti niin, että heidän arkensa on sujuvaa ja heillä säilyy tunne selviytymisestä. Erityisesti on tuettava vanhemmuutta, sillä hyvinvoivat vanhemmat jaksavat olla lapsilleen läsnä sekä tukea heitä kasvussaan ja kehityksessään.” Minna Laitinen Kirkkopalvelut ry:n käynnistyvästä Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hankkeesta kertoo.

Lähde: Kirkkopalvelut ry