Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen tulisi pienentyä 70 prosenttia, jotta kulutuksen taso saataisiin nykyisten ilmastotavoitteiden mukaiseksi, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti. Suomen ilmastopaneeli tutki kulutukseen keskittyvässä hankkeessaan, miten kohtuullisuuden käsitettä voidaan soveltaa ilmastopolitiikan tukena. Kohtuullisuutta korostavan näkökulman mukaan päästöjen juurisyynä on ylikuluttaminen. Ilmastopaneelin raportti esittää keinoja siihen, miten kotitaloudet voivat vaikuttaa kulutuksensa päästöihin maltillisen kulutuksen kautta.
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan kotitalouksien osuus Suomen kulutusperusteisista päästöistä* on noin 66 prosenttia, loput kulutusperäiset päästöt syntyvät julkisen sektorin hankinnoista ja investoinneista. Kotitalouksien päästöt jakautuvat neljään pääkategoriaan: liikkuminen muodostaa 30 prosenttia, asuminen 25 prosenttia, ravitsemus 20 prosenttia ja muut tavarat ja palvelut noin 25 prosenttia päästöistä.
Hankkeessa kohtuullista kuluttamista on arvioitu suhteessa kansallisiin euromääräisiin viitebudjetteihin, jotka jäsentävät, minkälainen olisi kohtuullinen minimikulutuksen taso eri elämäntilanteissa. Raportissa on laskettu suomalaisen viitebudjetin mukaisesta kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki yksin- ja kaksinasuville sekä lapsiperheille ja verrattu sitä toteutuneeseen keskimääräiseen kulutukseen vuonna 2016. Tulosten mukaan suomalaisen kotitalouden keskimääräiset päästöt ylittivät kaksinkertaisesti kohtuullisen minimitason kulutuksen päästöt. Viitebudjetin mukaisella kulutuksella on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin keskimääräisen suomalaisen päästöt henkilöä kohden, mutta kulutusperäisten päästöjen tulisi laskea entisestään.
Ilmastopaneeli esittelee raportissaan myös ohjauskeinoja, joiden avulla kulutusperäisiä päästöjä voitaisiin vähentää. Keinoja ovat sääntely, taloudelliset ohjauskeinot, tuuppaus, yhteistyö ja informaatio-ohjaus. ”Ohjauskeinoja tulisi jatkossa suunnitella siten, että kulutusta uudelleenohjattaisiin ja tunnistetuista hiili-intensiivisistä vaihtoehdoista siirryttäisiin vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin”, LUT-yliopiston professori Lassi Linnanen sanoo.
*Kansatalouden kulutusperusteiset päästöt saadaan selville laskemalla yhteen tuonnin päästöt ja kotimaassa aiheutetut päästöt ja vähentämällä niistä viennin päästöt.
Lähde: Suomen Ilmastopaneeli