Suomen ympäristökeskus selvitti jätteenkäsittelijöiden ympäristölupapäätösten avulla pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteiden) huomioimista teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästötarkkailuissa. Riskinä esimerkiksi rakennus-, muovi- tai elektroniikkajätteen käsittelyssä on vaarallisten aineiden päätyminen laitoksen hulevesien, jätevesien, ilma- tai hiukkaspäästöjen kautta ympäristöön. Vaaralliset aineet eivät saa myöskään päätyä uusiin tuotteisiin kierrätyksen kautta.
Erityisesti POP-yhdisteet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC-aineet, Substances of very high concern) olisi huomioitava jätteenkäsittelylaitosten toiminnassa entistäkin paremmin. Sopiva hetki arvioida uudelleen jätteenkäsittelylaitoksen päästöjen tarkkailuohjelmia on, kun sovelletaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päätelmien ohjeistamaa jätevesiä ja -kaasuja koskevaa inventaariota.
Teollisuuspäästödirektiivin mukaan sitä koskevien toimijoiden ympäristölupaehtojen perustaksi tulee määritellä paras käytettävissä oleva tekniikka. POP-yhdisteiden tarkkailua ei kuitenkaan voida yksityiskohtaisesti kirjoittaa yleisiin ohjeisiin. Ympäristölupaprosessissa lupien hakijoiden ja laatijoiden on selvitettävä, ovatko POP-yhdisteet kyseisen laitoksen ja siellä käsiteltävien materiaalien perusteella merkityksellisiä aineita myös päästötarkkailussa.
”Selvityksemme perusteella inventaario tulisi toteuttaa erillisenä, kattavana tutkimusjaksona, jossa otetaan huomioon toiminnan muutokset, kuten jätevirtojen koostumusten vaihtelut ja eri vuodenaikojen vaikutukset. Tarkkailujakson tulosten perusteella voidaan vaarallisten aineiden ympäristötarkkailun tarve kohdentaa oikein. Tällä tavoin tehdyn inventaarion tulokset auttavat sekä toiminnanharjoittajaa että ympäristölupatarkkailusta vastaavaa viranomaista ymmärtämään toiminnan ympäristövaikutuksia paremmin”, sanoo erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta.
Haitallisiin aineisiin liittyvä tieto päivittyy koko ajan, minkä vuoksi tiedon välittäminen ja erilaiset koulutukset ovat oleellisia kuntien työntekijöille, viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja muille ympäristötarkkailujen laatijoille. Myös esimerkkejä ja malleja hyvistä toimintatavoista tulee nostaa esille ja edelleen kehittää haitallisten aineiden hallinnan tueksi.
Suomen ympäristökeskuksen selvityksen yhteydessä toteutettiin myös Manner-Suomen kunnille suunnattu kysely, jolla selvitettiin yleisemmin kuntien tilaa kiertotalouden edistymisen suhteen. Vastaajat olivat pääasiassa kuntien elinkeino-, ympäristö- tai teknisiä asiantuntijoita. Kyselyyn vastanneista asiantuntijoista puolet oli sitä mieltä, että ympäristölupaprosessi tukee tällä hetkellä kierrätystä, ja 86 prosenttia oli sitä mieltä, että vaaralliset aineet huomioidaan ympäristöluvissa hyvin. Kuitenkin selvityksen perusteella POP-yhdisteiden päästöjä ei tarkkailla riittävästi laitoksilla, jotka käsittelevät mahdollisesti POP-yhdisteitä sisältäviä jätteitä.
Kyselyn vastauksissa nousi esille myös kunnissa havaittu tarve kehittää ympäristölupaprosessia. Kiertojäte-hankkeen selvitys tukee sekä turvallisen kiertotalouden edistämistä että jätteenkäsittelyn parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) määrittelevän BREF-prosessin kehittämistä.
Lähde: SYKE