Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen

Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen. Avustus on säätiön historian suurimpia. “Bioinnovaatiokeskus tarjoaa Suomelle ja koko maailmalle alansa uusinta tutkittua tietoa, huippuluokan osaajia sekä tuotekonsepteja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen muotoilu ja teknologia kestävällä tavalla. Näin merkittävän tuen myöntäminen on säätiöltä rohkea ja visionäärinen panostus kestävään kehitykseen”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Bio- ja kiertotalouden haasteiden ratkominen ja keksintöjen kaupallistaminen ei onnistu yhden alan osaamisella. Siksi lahjoitusvaroilla perustetaan monialainen tohtorikoulu, jossa ongelmia lähestytään tekniikan, taiteen, muotoilun ja kauppatieteiden näkökulmasta. Tohtorikoulun vetäjäksi Aalto rekrytoi professorin, jolla on vahva osaaminen materiaalitieteestä ja kiertotaloudesta sekä kyky verkostoitua biotalousalueen ja luovien alojen osaajien, teollisuuden ja kasvuyritysten kanssa. Uudet läpimurtoratkaisut vaativat myös vahvaa teknologista kehitystyötä, ja siksi Aalto panostaa lahjoitusvaroja huippuluokan infrastruktuuriin.

Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on noin viidennes. Laskelmien mukaan metsä- ja peltobiomassan arvo voitaisiin jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistuksessa. Paperinkulutuksen vähentyessä puuta myös vapautuu käytettäväksi muihin tuotteisiin. ”Esimerkiksi tekstiilikuidusta saatava hinta on noin 2,5-kertainen liukoselluun verrattuna. Suomessa voisi olla biomateriaaleja hyödyntävä kukoistava tekstiiliteollisuus, jolloin tuotteiden arvo ja työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat. Uusia biomateriaaleja tarvitaan myös pakkauksissa ja komposiiteissa. Tulevaisuuden prosessit ovat kestävän kehityksen mukaisia ja tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan kierrättää. Tämä on bioekonomiaa, jossa prosessit tukevat kiertotaloutta”, sanoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus.

Aaltolaiset ovat yhdessä kumppaniensa kanssa kehittäneet viime vuosina useita lupaavia biomateriaali-innovaatioita. Hämähäkkisilkin ja selluloosan muodostamaa äärimmäisen lujaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi komposiiteissa ja lääketieteen sovelluksissa. Ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla AaltoCell-menetelmällä valmistetulla mikrokiteisellä selluloosalla on suuret markkinat elintarvike- ja eläinrehuteollisuudessa. Nanoselluloosasta tehty puuglitteri on ekologinen vaihtoehto muovi- ja metallipohjaisille hohdeväreille.

Bioinnovaatiokeskus hyötyy Aallossa jo toimivista tutkimusyksiköistä, joita ovat muun muassa neljä Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) hanketta, VTT:n kanssa yhteinen Suomen Akatemian rahoittama lippulaivahanke FinnCERES ja kansallisella tiekartalla oleva biotalousinfrastruktuuri. Muotoilua ja materiaalitiedettä yhdistävä CHEMARTS on hyvä esimerkki Aallon monialaisesta yhteistyöstä. Muotoilun alalla Aalto on maailman kymmenen parhaan yliopiston joukossa, ja korkeatasoinen materiaalitiede perustuu vuosikymmenten vahvaan kuituosaamiseen.

Bio- ja kiertotalouden tutkimusta ja opetusta tukevat myös muut tutkimusalueet, kuten tekoälytutkimus. Aallon kampuksella on myös kattava 5G-verkko sekä teollisen internetin kokeilualusta, jossa on mukana alan johtavia yrityksiä.

Lähde: Aalto-yliopisto