Yksistään sairaalabakteereihin kuolee EU:n alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Isku on valmistanut antimikrobisia tuotteita useamman vuoden. Koronaepidemia sai asiakkaat miettimään tilojensa hygieenisyyttä aikaisempaa enemmän
Koronakevät on iskenyt rankasti monien yrityksen talouteen, mutta antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Aikaisempaa useampi yritys on alkanut miettiä, voisiko tilojen kalusteratkaisuilla taistella mikrobeja vastaan.Suomessa bakteereja tiloissa vähentäviä tuotteita on kehitetty vuosien ajan. Bakteeriongelma on ollut yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle. Antimikrobisten tuotteiden valmistajat ovat laajasti tehneet yhteistyötä, jotta ovet ulkomaille avautuisivat. Jos yritysten yhteistyö toimii, voi suomalaisille tuotteille olla kysyntää Lähi-idässä, jossa palkintona on isot rahat.
Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita jo seitsemän vuoden ajan. Alunperin tuotteita kehitettiin antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan. – Lähtökohtana oli se, että olimme tunnistaneet, että sairaalabakteereihin kuoli EU-unionin alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Se oli enemmän kuin auto-onnettomuuksissa, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo. Kevään aikana tilaajien kiinnostus mikrobeja torjuvia kalusteita kohtaan on kasvanut. Tiitisen mukaan ne maksavat noin viidenneksen enemmän kuin tavalliset kalusteet, mutta hänestä hintaeron saa nopeasti takaisin, kun ihmisten sairauspoissaolot vähenevät.
Mistään uudesta keksinnöstä Iskun kalusteissa ei ole kyse. Kaluteiden materiaaleissa tai pinnoissa käytetään hopeaa tai kuparia sisältävää messinkiä, joiden on tiedetty vuosien ajan tuhoavan mikrobeja. Jo antiikin Roomassa kuparilla desinfioitiin haavoja, ja vettä puhdistettiin heittämällä siihen kuparikolikoita. Hopeaa käytetään bakteereja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti haavojen sidoksista vaatteisiin.
Isku on ollut perustamassa kuuden yrityksen allianssia, jossa antimikrobisia pintoja kehitetään yhteistyössä. Tarkoitus on pärjätä markkinoilla myymällä eri valmistajien tuotteiden muodostamaa kokonaisuutta.Hygtech-allianssissa on mukana esimerkiksi hopeaa oven helojen pinnoissa hyödyntävä Abloy, kosketusvapaita hanoja valmistava Oras ja sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer. Yhteistyön avain on ollut se, että tuotteet täydentävät toisiaan, eikä yritykset astu toistensa reviireille. Iso asia on esimerkiksi Abloyn kanssa yhteinen tuotteiden värimaailma, kuvailee Tiitinen.
Yhteistyön hyödyt on huomattu myös yli kahden miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa on koottut osaajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeessa kehitetään ja testataan yhdessä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja muun muassa sairaalabakteereja, päämääränä Lähi-itä. Seuraavaan vuoteen jatkuva IHMEC-hanke on tuonut hygieniaratkaisuja tarjoavia yrityksiä yhteen: Suomesta Hygtech-allianssin yrityksillä on osaamista tilojen kalustamisesta, virolaisilla puurakentamisesta ja ruotsalaisilla vedenkäsittelystä. Yritysten lisäksi mukana on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koko ison hankkeen keskuksena on Turun yliopisto.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site