Eurooppalaisten talousjohtajien luottamus talous- ja työllisyysnäkymiin romahti täysin maaliskuun aikana.
Asia selviää Deloitten puolivuosittain toteuttamasta kyselystä, johon vastasi maaliskuun aikana noin tuhat talousjohtajaa 18 Euroopan maassa. Suomalaiset yritykset hyödyntävät kriisitilanteessa kokemuksia vuoden 2008 finanssikriisistä.
Maaliskuun lopussa 78 prosenttia eurooppalaisista talousjohtajista kertoi odottavansa pandemian vaikuttavan negatiivisesti yritysten tulokseen syksyllä 2020, tulos laski kolmessa viikossa 50 prosenttia (kuun alussa vastanneista vain 28 % uskoi negatiivisiin vaikutuksiin). Positiiviset odotukset talousnäkymiä kohtaan olivat jo hienoisessa laskussa ennen koronakriisin alkamista. Kriisin edetessä optimismi laski viikko viikolta ja luottamus talousnäkymiin oli ylivoimaisesti alhaisin vuodesta 2015 lähtien, josta asti tutkimusta on tehty.
Kyselyn aikana eurooppalaisten talousjohtajien määrä, jotka arvioivat vähentävänsä henkilöstöä seuraavan vuoden aikana, kaksinkertaistui 25 prosentista 51 prosenttiin kolmessa viikossa. Investointeja suunnittelee vähentävänsä yli 40 prosenttia talousjohtajista. Eurooppalaiset yritykset valmistautuvat pitkällä aikavälillä tapahtuvaan liiketoiminnan asteittaiseen elpymiseen ja talousjohtajat asettavat etusijalle lyhytaikaiset reaktiiviset toimenpiteet. Yritysten kolme tärkeintä painotusaluetta kriisitilanteessa ovat kulujen vähentäminen, vaihtoehtoisten työjärjestelyjen järjestäminen ja viestintäsuunnitelmat sidosryhmien luottamuksen turvaamiseksi.
Suomessa vastaukset kerättiin maaliskuun alkupäivinä, jolloin talousjohtajien odotusarvot talous-, investointi- ja työllisyysnäkymistä olivat Suomessa vielä hyvällä tasolla. ”Olettavaa on, että koronakriisin vaikutukset ovat Suomessa tällä hetkellä linjassa muuhun Eurooppaan. Joka kolmas kyselyyn vastanneista eurooppalaisista talousjohtajista odottaa yli 10 % laskua liikevaihdossa seuraavan vuoden aikana. Yli puolet uskoo pandemian kielteisten vaikutusten ulottuvan vuoteen 2021”, sanoo Deloitten CFO Programme Leader Tuomo Salmi.
Vielä on vaikea tarkasti ennustaa, kuinka syväksi lama muodostuu sekä yksittäisissä maissa että maailmanlaajuisesti ja kuinka kauan se kestää. Optimistisimmassa skenaariossa COVID-19-kriisiä seuraava taantuma jäisi lyhytaikaiseksi ja vuoden toisella puoliskolla nähtäisiin voimakas nousu, kun kuluttajat ja yritykset toteuttavat kriisin aikana lykättyjä hankintoja.
”Näemme, että suomalaisten yritysten reagointikyky tässä kriisitilanteessa on ollut erinomainen. Hyvänä pohjana on varmasti toiminut vuoden 2008 finanssikriisin aikana tehdyt kriisiviestintäohjeistukset ja varautumissuunnitelmat. Yritykset ovat pystyneet tekemään nopeita korjausliikkeitä poikkeustilanteessa”, sanoo Deloitten CFO Programme Co-Leader Sari Berglund.
Lähde: Deloitte Oy
Finnish site 
Global site