Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi voi heikentää työmarkkinoille tulevien nuorten ura- ja palkkakehitystä vuosiksi. Tänä vuonna valmistuneiden nuorten tulevaisuutta sanelee paljolti se, miten pitkäksi kriisi äityy ja miten sen vaikutuksia voidaan pehmentää talouspolitiikalla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen sanoo, että aiemmat kriisit osoittavat huolen nuorten työntekijöiden tulevaisuudesta olevan vakava. – Kriisi on iskenyt jo etenkin palvelualoihin, jotka työllistävät paljon nuoria, Kauhanen sanoo.
Pahimmillaan talouskriisit ovat jättäneet suomalaisnuorten palkka- ja työllisyyskehitykseen vuosien tai jopa vuosikymmenten loven. Tämä käy ilmi taloustieteen tohtorikoulutettavan Miika Päällysahon Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle (VATT) tekemästä tutkimusartikkelista sekä Päällysahon pro gradusta, jota pidetään alan parhaimpiin kuuluvana tutkimuksena Suomessa. Päällysaho osoittaa, miten rajusti 1990-luvun lama heikensi yliopistoista 1988–2004 valmistuneiden palkkakehitystä. Otoksena oli 140 000 vastavalmistuneen tiedot. Päällysahon mukaan rajuin isku tuli laman keskellä valmistuneille. Heidän ansioihinsa lama vaikutti jopa kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen ja työttömyyden todennäköisyys oli koholla seitsemän vuotta. Vaikutus oli iso: Jos maakunnan keskimääräinen työttömyys oli valmistumishetkellä kohonnut kuusi prosenttiyksikköä, alensi se vuosiansioita keskimäärin 12,6 prosenttia valmistumisen jälkeisenä vuonna. Valmistumisen viivästyttämisellä tai asuinpaikan valinnalla ei ollut vaikutusta ansioihin. Päällysahon mukaan on mahdollista, että vaikutukset ulottuvat vieläkin pidemmälle, mutta sitä ei tutkimuksessa tarkasteltu.
Myös 1990-luvun lamavuosien jälkeen valmistuneilla palkkakehitys jäi laahaamaan keskimääräistä alemmas noin viideksi vuodeksi. Heitä ei Päällysahon tutkimuksen mukaan kohdannut kuitenkaan samanlainen työttömyyden kierre kuin laman keskelle valmistuneita. Merkittävä havainto oli myös, että naisten ansioihin lama vaikutti vähemmän kuin miesten. Se voi Päällysahon mukaan voi johtua koulutusalaan tai työllistävään sektoriin liittyvistä eroista.
Päällysaho arvioi, että koronakriisi on luonteeltaan erilainen kuin 1990-luvun lama, ja sen vaikutuksia on vaikea ennakoida. Päällysaho ei usko Suomen ajautuvan samanlaiseen kurimukseen kuin esimerkiksi eurokriisin koetteleman Kreikan. Hän huomauttaa, että nuorten kokemilla ongelmilla on silti myös laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia. – Työmarkkinoiden kohtaanto heikkenee, kun nuorten työpanos ei ole työmarkkinoiden kannalta kaikkein tehokkaimmassa käytössä. Koska nämä uran alkuvaiheessa koetut ongelmat voivat kasautua, voi nuoriin keskittymistä pitää talouspoliittisesti perusteltuna.
Myös vuoden 2008 finanssikriisi iski erityisen kovaa nuoriin työikäisiin suomalaisiin. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaiden suomalaisten ansiotulot laskivat voimakkaasti finanssikriisin jälkeen, joskin laskua oli koettu jo ennen kriisiä pitkin 2000-lukua. Nuoret ikäluokat vähensivät myös kulutustaan, ja nelikymppisen ikäryhmässä into ottaa asuntolainoja väheni. Professori Pekka Neittaanmäki kertoo, että yliopisto on julkaisemassa aiheesta lähiaikoina jatkotutkimusta, joka osoittaa, että finanssikriisiä seurannut nousukausi on parantanut nuorten asemaa. Nuoret ikäryhmät ovat Neittaanmäen mukaan silti turvattomammassa asemassa työmarkkinoilla kuin kokeneemmat työntekijät. Tämä näkyy myös tilastoissa, joiden mukaan vanhempien ikäluokkien tulot ja kuluttaminen ovat jatkaneet kasvuaan kriisivuosista huolimatta. Neittaanmäen mukaan 18–26-vuotiaille pitäisi taata harjoittelupaikkoja yrityksiin, kun koronakriisi alkaa toden teolla vaikuttaa. Oppilaitoksille taas pitää olla kunnian asia, että vastavalmistuneet pääsevät töihin. – Harjoittelupaikat voitaisiin laittaa ehdoksi, kun valtio jakaa tukia yrityksille, professori ehdottaa.
Lähde: ESS
Finnish site 
Global site