Yli puolet maamme kuntapäättäjistä kokee, että ilmastonmuutoksen hillinnässä huolestuttavaa on yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kasvu. Monia askarruttaa myös ilmastoimien oikeudenmukaisuus. Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kuntapäättäjäkyselystä. Kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää eri puolilta maata. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus, Vaasan yliopiston InnoLab ja Kuntaliitto. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.
Kaikkein eniten ilmastonmuutoksen hillinnässä kuntapäättäjiä huolestuttaa yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen (53 %). Mieltä painavat myös Suomen ponnisteluiden valuminen hukkaan (46 %) sekä kustannusten epätasa-arvoinen jakaantuminen eri väestöryhmien (41 %) ja eri alueiden (35 %) välillä. Ilmastotoimien mahdolliset epätasa-arvoiset vaikutukset väestöryhmien välillä (41 %) ovat myös useimmin mainittu tekijä, joka vähentää kuntapäättäjien halukkuutta ilmastotoimiin. – Tulokset osoittavat, että ilmastotoiminen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kipukohdat täytyy ratkaista, jos Suomen kunnianhimoiset tavoitteet halutaan saavuttaa, tutkija Ville Pitkänen toteaa. Oikeistolaisia ja arvokonservatiiveja huolettaa muita useammin ilmastotoimien hinta ja teollisuuden katoaminen Suomesta, kun taas vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja huolettaa, ettei tilanteen vakavuutta ymmärretä.
Kyselyssä esitetyt kunnalliset ilmastotoimet saavat päättäjien laajan tuen, mutta niitä ei pidetä kovin tehokkaina. Ainoastaan kunnan rakennusten energiatehokkuuden lisääminen sekä sähkön ja lämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla arvioitiin vaikuttavuudeltaan hyviksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä yksityisautoilun vähentämiseksi pidetään vaikuttavana ainoastaan suurissa kaupungeissa. – Kotipaikalla ja arvomaailmalla on merkitystä. Suurissa kaupungeissa asuvat ja arvoliberaalit pitävät lähes kaikkia toimia vaikuttavampina kuin pienemmissä kunnissa asuvat ja arvokonservatiivit, professori Tommi Lehtonen sanoo.
Runsaan kolmanneksen halua ilmastotoimiin vähentää kokemus siitä, että kunnissa tehdyillä päästövähennyksillä on vain vähäinen vaikutus (36 %). Lisäksi moni kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %). Lisäksi huomionarvoista on se, että noin puolet kuntapäättäjistä (49 %) kokee, ettei suomalaisten teoilla ole ylipäätään merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Kuntapäättäjät arvioivat ilmastopolitiikkaa hyvin pitkälti talouden ehdoilla. Kuntien mahdollisuus saada kustannussäästöjä (60 %) on yleisin ilmastotoimiin kannustava asia. Toiseksi suosituin tekijä on mahdollisuus luoda kuntaan uusia markkinoita ja taloudellista aktiivisuutta (45 %). Joka kolmatta kannustaisi rahallinen tuki valtiota tai EU:lta. Vastaavasti 40 prosenttia kuntapäättäjistä kokee, että kunnan tiukka taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia. – Kannatetuimmat ilmastoimet ovat sellaisia, joilla voidaan säästää rahaa. Kuntakenttä on alituisesti tukalassa taloudellisessa tilassa ja ilmastoasioissakin rahaa painotetaan, tutkija Jussi Westinen kertoo. Talouteen liittyvät tekijät motivoivat erityisesti oikeistolaisia. Vasemmistolaisten ja arvoliberaalien keskuudessa sen sijaan korostetaan keskimääräistä useammin kuntien moraalista velvoitetta tehdä ilmastotoimia.
Kuntapäättäjien mukaan ilmastoaktiivit (36 %) ja ilmasto- ja ympäristöjärjestöt (31 %) lobbaavat heitä eniten. Puolet (51 %) kuntapäättäjistä kokee, että ilmastoaktiivit saavat suhteettoman paljon huomiota kuntien ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Kolmannes (32 %) ajattelee näin ilmasto- ja ympäristöjärjestöistä. Vain viisi prosenttia vastaajista kokee, että ilmastoaktiivien ääni ei kuulu tarpeeksi.
Enemmän ääntä ilmastopoliittiseen keskusteluun kaivataan tutkijoille (35 %) ja kansalaisille (29 %).
Lähde: e2 Tutkimus
Finnish site 
Global site