Maatalouden, metsätalouden ja muun maankäytön nettohiilinielun arvioidaan olevan -17,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ekvivalentteina. Määrä kattaa kolmasosan Suomen kokonaispäästöistä. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt Maankäyttösektorin ilmastoratkaisut -hankkeen linjaamaan toimenpiteitä, joilla maankäytön hiilinielua saadaan kasvatettua vähintään 3 miljoonalla tonnilla. Silloin nielu olisi vuonna 2035 ainakin -20,4 miljoonaa tonnia. Hallitus on asettanut tavoitteeksi leikata Suomen kokonaishiilipäästöjä siten, että hiilinielut kattaisivat päästöt kokonaan vuonna 2035, jolloin Suomesta tulisi hiilineutraali. Maankäyttösektorin ilmastoratkaisut -hankkeen projektiryhmän puheenjohtaja, metsäneuvos Heikki Granholm MMM:stä mainitsee, että maankäyttösektorin hiilinielun laskenta on yhä vaikeaa. Arvioon runsaan -17 miljoonan tonnin nielusta liittyy vähintäänkin 30 prosentin epävarmuus. Siitä huolimatta kasvua tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa maa- ja metsätalouden luonnetta ratkaisujen alana. Millään muulla toimialalla ei ole kykyä tuottaa yhtäaikaisesti ruokaa ja raaka-aineita sitoen samalla hiiltä. Ilmastoratkaisuja kehitetään uusimpaan tutkimustietoon tukeutuen siten, että keinoista on hyötyä viljelijöille, metsänomistajille ja taloudelle. Leppä mainitsee jo käyttöön otetuista ilmastoratkaisuista metsien tuhkalannoituksen tuen laajennuksen sekä lausunnolla olevan joutoalueiden metsittämistuen. Ilmastotavoitteet on huomioitu myös maatalouden uuden ohjelmakauden valmistelussa. Leppä huomauttaa, että metsien puumäärä on 50 vuodessa yli kaksinkertaistunut ja maataloudessakin ympäristötyötä on tehty pitkään. Nyt keskiössä on peltojen hiilensidonta.
Metsätaloudessa hiilinielua lisätään vauhdittamalla metsien kasvua lannoituksella ja metsänjalostuksella. Metsien hoidon monipuolistaminen etenkin turvemailla kuten myös metsien terveydestä huolehtiminen on Granholmin mukaan tärkeää. Lisäksi metsäkatoa pyritään hillitsemään ja metsittämään joutomaita. Optimistisimman arvion mukaan metsitettävää alaa löytyisi Suomesta noin 130 000 hehtaaria, mutta Granholm arvelee, että 30 000 hehtaaria on lähempänä totuutta. Metsitystä kaipaavat etenkin vanhat turvetuotantoalueet. Myös vajaatuottoisia peltoja pyritään metsittämään.
Tarkoitus on korvata puulla fossiilisia tuotteita ja rakennusmateriaaleja.
Granholm mainitsee, että Suomeen on syntynyt markkinapohjaisia hiilikorvausjärjestelmiä. Jatkossa on mietittävä, olisiko julkisella vallalla jokin rooli niissä. Ilmastoratkaisujen onnistuminen riippuu ennen kaikkea maanomistajista ja alueellisista toimijoista. Onnistuessaan ratkaisut siivittävät alueellista kehitystä ja luovat työpaikkoja.
Maatalouden ilmastoratkaisuissa korostuu tutkimustiedon tarve sekä viljelykäytäntöjen muutokset niin turvepelloilla kuin kivennäismaillakin. Pellonraivausta pyritään vähentämään entisestään ja lannan käsittelyn sekä kotieläinten ruuansulatuksen päästöjä hillitsemään. Alkutuotannon energiankulutusta pyritään vähentämään ja lisäämään peltoperäisen uusiutuvan energian tuotantoa. Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila MMM:n ruokaosastolta kertoo, että kosteikkojen viljelyä kehitetään ja ilmastoystävällisten viljelytuotteiden markkinoita edistetään. Mattila korostaa, että useita viljelyn ilmasto- ja ympäristökuormitusta hillitseviä hankkeita on jo käynnistetty. Niiden kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa Sompa, Multa, Just-Food ja Juurihiili.
Osana Maankäyttösektorin ilmastoratkaisut -hanketta tutkitaan, millaisia ohjaus- ja kannustinjärjestelmiä tarvitaan. Lisäksi edistetään pitkän aikavälin ilmastoratkaisujen tutkimusta ja kehitystä. Yksi osa kokonaisuutta on ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on kulutetun ruuan kestävyyden parantaminen siirtymällä kasvis- ja kalapitoisempaan suuntaan. Mattila painottaa, että siirtyminen on toteutettava oikeudenmukaisesti ja reilusti. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistuu vuoden 2022 alkuun mennessä.
Lähde: MT
Finnish site 
Global site