“Talouteen on tulossa täydellinen myrsky, mitään instituutioita ei voi pitää varmoina” – Taloustieteilijä Tuomas Malinen perustelee, miksi Suomessa kannattaisi varautua ruokakriisiin.
Pankit ovat kohtaamassa koronapandemian vuoksi musertavan iskun, varoittaa ekonomisti Tuomas Malinen. Hänen mukaansa historian lähin vastine alkavalle talouskriisille on 1930-luvun suuri lama Yhdysvalloissa.
Pankit ovat kohtaamassa koronapandemian vuoksi musertavan iskun, varoittaa ekonomisti Tuomas Malinen. Hänen mukaansa historian lähin vastine alkavalle talouskriisille on 1930-luvun suuri lama Yhdysvalloissa.
GNS Economicsin toimitusjohtaja, taloustieteilijä Tuomas Malinen kertoo saaneensa viljelijöiltä runsaasti palautetta blogistaan, jossa hän kehotti viljelijöitä lisäämään ruuan tuotantoa. Malinen kertoo oppineensa palautteesta uutta: Esimerkiksi sen, että kasvihuoneilla ollaan huolestuneita ulkomaisen työvoiman saatavuudesta, ja eläintiloilla Suomen heikosta valkuaisomavaraisuudesta.
Osa lauantain blogiin reagoineista viljelijöistä vaikuttaa katkeroituneilta. Kehotus lisätä tuotantoa tuntuu joistakin nurjalta, kun kannattavuusongelmien kanssa on painittu vuosia. Malisen mielestä se on hyvin ymmärrettävää. Hän sysää vastuuta viljelijöiden toimeentulosta valtiolle. “Kun maassa on hätätila, ei tarvitse noudattaa EU-sääntöjä. Suomessa voitaisiin tukea maatiloja ihan niin paljon kuin halutaan.”
Malisen ruokahuolet pohjautuvat hänen yrityksensä GNS Economicsin synkkään talousennusteeseen. Sen mukan koronaviruspandemian seurauksena koittaa maailmanlaajuinen, kolmesta neljään vuotta kestävä lama. Suomen bruttokansantuote laskisi ennusteen mukaan kolmen vuoden aikana yli 20 prosenttia.
Vaikka ruokaa tuotettaisiin maailmalla riittävästi, sen kuljetus ei välttämättä enää onnistuisi talousromahduksen seurauksena. Mahdollisesti ainoastaan lähialueiden kuljetukset toimisivat häiriöttä. Ensinnäkin monet maat saattaisivat ryhtyä rajoittamaan ruuan vientiä. YK:n alainen ruokajärjestö FAO on asiasta jo varoittanut. Toiseksi logistiikka voi horjua, jos ruokafutuurien markkinat romahtavat muun talousmyrskyn mukana. Futuurit toimivat vakuutusten tavoin.
Kolmanneksi talouskriisi voi vähentää ruokakuljetuksiin käytettävissä olevaa rahtikapasiteettia. GNS Economics ennustaa huomattavasti synkempiä talouslukuja kuin esimerkiksi suomalaiset pankit. Yhtiön arvio perustuu sen ennustemalliin, johon on syötetty viimeisimmät talousluvut.
Koronakriisin ensimmäisen taloudellisen iskun ovat ottaneet vastaan palvelualan yritykset. Seuraavaksi kärsii teollisuus. Lopulta yritysten vaikeudet heijastuvat pankkeihin, jotka ovat Euroopassa vasta nousseet jaloilleen vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen.
“Tässä tulee ainakin kolme hyvin synkkää vuotta. Kyse ei ole pelkästään viljelijöistä vaan siitä, miten kaikki voivat auttaa toisiaan selviämään. Viljelijöiden panos on äärimmäisen tärkeä: Jos ruoka loppuu, loppuu yhteiskuntakin.”
Lähde: MT
Finnish site 
Global site