Väitös: Suomalainen holhoustoimen järjestelmä tarvitsee uudistumista

OTL, VT Johanna Aalto tarkastelee oikeustieteen alaan sijoittuvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisen holhoustoimen järjestelmän arvoja ja niiden toteutumista. Aalto osoittaa, että holhoustoimen arvojen toteutumiseen liittyy merkittäviä ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää järjestelmän uudistamista.

Edunvalvojan määrääminen täysi-ikäiselle henkilölle ja edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ovat osa holhoustoimen järjestelmää. Ne koskettavat jatkuvasti yhä useampaa henkilöä, ja tälläkin hetkellä jopa noin 65.000 aikuista kuuluu holhoustoimen järjestelmän pariin. Aalto perehtyi holhoustoimen järjestelmän arvoihin järjestelmän tarkoituksen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeuskäytännön ilmentäminä. Tarkastelu sijoittuu holhoustoimen järjestelmän kokonaisuudistuksen jälkeiseen aikaan vuosiin 1999–2019. Hänen mukaansa holhoustoimen järjestelmän arvojen toteutumiseen liittyy merkittäviä ongelmia, jotka ilmenevät päämiehen kannalta keskeisissä ratkaisutilanteissa. – Itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamisen merkitys ovat kasvaneet holhoustoimen järjestelmän kaikilla tarkastelutasoilla, kertoo Aalto.

Edunvalvontavaltuutuksen yleistymisen myötä on noussut esille myös luottamus oikeusperiaatteena. Vain pieni osa käsittelyssä olevista edunvalvojan määräämistilanteista liittyy henkilön vajaavaltaiseksi julistamiseen, ja Aalto suositteleekin kokonaan tästä luopumista. – Edunvalvojan määräämisasioiden osalta tulisi siirtyä kokonaan asioiden ratkaisemiseen tuomioistuimessa, Aalto täsmentää. Aalto tarjoaa tutkimuksessaan useita ehdotuksia siihen, miten holhoustoimen järjestelmän, lainsäädännön ja käytännön tasolla voidaan edistää oikeuden ymmärrettävää toteutumista. Holhoustoimen järjestelmän uudistaminen näyttäytyy tarpeellisena. Uudistusta tehtäessä olisi korostettava ihmisen merkitystä järjestelmän keskiössä.

Johanna Aallon väitöskirja ”Arvotodellisuus – Tutkimus päämiehen asemasta holhoustoimen järjestelmässä” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa LS 2 elokuun 21. päivänä 2020 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kaisto Lapin yliopistosta.

Lähde: Lapin yliopisto