Avoimen väylä on kestävä opiskelijavalintatapa

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistusta on tehty vuodesta 2017 alkaen niin valintakokeiden, todistusvalinnan kuin avoimen väylän osalta. Tänä keväänä myös koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne pakottaa yliopistot etsimään ratkaisuja perinteisten valintakokeiden korvaamiseen. Molemmissa yhteyksissä on pohdittu ennen hakua suoritettujen opintojen eli avoimen väylän laajempaa hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa.

Tämänhetkisessä poikkeustilanteessa perinteisten valintakokeiden järjestäminen nähdään riskinä. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry. on esittänyt valintavaihtoehdoiksi esimerkiksi avoimen väylän sisäänoton laajentamista sekä verkkokursseja, joissa valinta perustuisi opintosuorituksiin.

“Kun fyysiset pääsykokeet on koronaepidemian vuoksi pääosin jouduttu perumaan, avoimen väylän edut ovat havainnollisesti tulleet esille. Avoimen väylän kautta voidaan valinnoissa oikeudenmukaisella tavalla antaa mahdollisuus tulla valituksi myös ei-ensikartalaisille ja ei-ylioppilaille eli ryhmille, jotka on usein rajattu todistusvalinnan ulkopuolelle”, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä toteaa.

Avoimen väylän asema opiskelijavalintatapana on jatkossa mahdollisesti siis entistä merkittävämpi. Valtakunnallisen Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (2018–2020) projektipäällikkö Paula Savela pitää avoimen väylää vahvana osaamisen tunnistamisen keinona opiskelijavalintoja ajatellen.

“Avoimen väylän kautta yliopistot saavat opiskeluvalmiutensa ja motivaationsa osoittaneita opiskelijoita, jotka ovat tutustuneet jo tieteenalaan. Nämä opiskelijat ovat valinneet alansa opiskelukokemuksesta saamaansa tietoon perustuen”, Savela sanoo. Savelan mukaan pitkäjänteinen opiskelu lisää todennäköisesti myös opiskelijan kiinnittymistä opintoihin jo ennen hakua tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.

Avoimen väylä on kasvattanut suosiotaan hakutapana monissa yliopistoissa keväällä 2020. Esimerkiksi Itä-Suomen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoista tiedotettiin, että avoimen väylän kautta hakeneiden määrä kaksinkertaistui. Helsingin ja Lapin yliopistoissa oli myös kymmenien prosenttien kasvua. Suosion kasvu ei kuitenkaan yksin takaa avoimen väylän tulevaisuutta, vaan uusien väylien luomiseen ja olemassa olevien väylien kehittämiseen tarvitaan aktiivista otetta niin avointen yliopistojen kuin tiedekuntienkin puolelta. Avoimen väylältä tutkintokoulutukseen haetaan yliopistojen yhteis- ja erillishauissa. Kevään 2020 osalta avoimen väylän kautta on mahdollista hakea vielä Turun ja Tampereen yliopistoihin toukokuussa.

Opiskelijavalintojen uudistuksessa yliopistot ovat kehittäneet paitsi valintakokeita ja ylioppilastutkintoon perustuvaa todistusvalintaa myös avoimen väylää, jossa valinta perustuu yleensä aiemmin suoritettujen yliopisto-opintojen määrään ja opintomenestykseen. Avoimen väylän kehityksestä sekä tulevaisuudesta keskustellaan Toinen reitti yliopistoon -hankkeen webinaarissa Marginaalista mahdollisuudeksi – avoimen väylä opiskelijavalinnassa, joka järjestetään torstaina 23.4.2020 klo 12.30–16.00. Webinaarin osallistumislinkin saa ilmoittautumalla tilaisuuteen osoitteessa bit.ly/try-mm2020.

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Author: Tuula Pohjola