Lakiesitys pyrkii määrittämään tarkemmin julkisen ja yksityisen sektorin välistä roolijakoa sote-palveluiden tuottamisessa. Sote-uudistusta on rukattu reilusti yli vuosikymmen, ja maanantaina jo viides uudistuksen parissa puuhannut hallitus lähetti oman lakiesityksensä lausuntokierrokselle. Esitys mahdollistaisi puuttumisen kuntien aiemmin tekemiin päätöksiin kovalla kädellä. Suomessa saatetaankin nähdä merkittäviä lainvoimaisten sopimusten mitätöimisiä, mikäli laki tulee nykymuodossaa voimaan.
Esimerkiksi Meri-Lapissa sote-palveluita tarjoavan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tulevasta asemasta puhutaan esityksessä suorin sanoin: “alueen kuntien ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kokonaisulkoistussopimus tulisi ehdotuksen mukaan suurella todennäköisyydellä mitätöitymään.” Kyseessä on järjestely, josta kunnat ovat itsenäisesti päättäneet vuonna 2017. Sopimus solmittiin 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa. Valli-Linnun mukaan lakiesitys pyrkii palauttamaan päätöksenteon takaisin julkiselle sektorille.
Läheskään kaikki kunnat eivät ole Valli-Linnun mukaan tehneet Länsi-Pohjan kaltaisia kokonaisulkoistuksia, eikä sopimusten purkamiselle siis ole läheskään kaikkialla tarvetta. – Osa voimassa olevista sopimuksista sisältää mitättömyys riskin, kun taas suurin osa sopimuksista ei ole mitenkään ristiriidassa järjestämisvastuun tai ostopalveluja koskevien rajoitusten kanssa, Valli-Lintu sanoo.
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas ei ymmärrä väitettä päätöksenteon karkaamisesta. – En ymmärrä, mikä tässä on ollut epäselvää. Julkinen järjestää, ja yksityinen sekä julkinen tuottaa. Näin on hänen mukaansa toimittu. Rajakangas korostaa, että jo nyt kuntien tekemät sopimukset yksityisten palveluntarjoajien kanssa ovat lainvoimaisia. Hän pitää vaarallisena kehityksenä sitä, että kuntien tekemiin lainvoimaisiin sopimuksiin ollaan puuttumassa jälkikäteen. – Kaikki nykyinen toiminta on laillista. Tällainen taannehtiva lainsäädäntö ei kuulu länsimaiseen oikeuskäytäntöön, Rajakangas painottaa. – Tämänkaltaisen poliittisen riskin lisääminen ei ole Suomessa hyvää kehitystä.
Valli-Linnun mukaan valtio ei pyri ajamaan lakiesityksellä kuntien päätöksenteon yli. Nyt lausuntokierroksella oleva lakiesitys pyrkii hallitusneuvos Valli-Linnun mukaan määrittelemään tarkemmin julkisen ja yksityisen välistä roolijakoa. HALI ry:n Rajakangas katsoo, että yksityisten palveluntarjoajien rooli olisi pitänyt olla esityksessä suurempi. Rajakangas katsoo, että yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli palveluiden saatavuuden, nopean hoitoon pääsemisen ja kuntien kestävän taloudenpidon kannalta.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site