Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportin toinen osa keskittyy koronakriisin jälkihoitoon ja jälleenrakentamiseen.
Valmiussuunnittelussa on varauduttava siihen, että koronaepidemian mahdollinen toinen aalto on vakavampi ja vaikeammin hallittava kuin ensimmäinen. Näin ohjaa kansliapäällikkö Martti Hetemäen jotaman työryhmän raportin toinen osa, joka keskittyy koronakriisin jälkihoitoon ja kriisin jälkeiseen jälleenrakennukseen.
Tällöin myös toisen aallon taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset olisivat vakavammat. Syynä on se, että taloudellinen ja sosiaalinen lähtötilanne on heikompi kuin oli alkuvuodesta 2020. Päätöksiä kuitenkin helpottavat kokemukset ensimmäisen vaiheen rajoitustoimien vaikutuksista. Valmiussuunnittelu olisi kuitenkin raportin mukaan käynnistettävä samaan aikaan koronan jälkihoidon kanssa. Suunnitelmat pitää päivittää ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteistoiminnassa.
Talous ei palaa ennalleen ennen kuin kuluttajien ja yritysten luottamus palaavat ennalleen, raportissa todetaan. Siksi epidemian leviämisen estäminen ja tartuntojen ehkäiseminen on tärkeintä myös talouden elpymisen näkökulmasta. Koronaviruksen aiheuttama tauti on ollut erityisen vaarallinen ikääntyneille, mutta taloudelliset haitat iskevät työikäiseen väestöön. Myös lapsille ja nuorille kriisillä on merkittäviä vaikutuksia, jotka voivat olla pitkäkestoisia.
Kriisi iski voimakkaimmin palvelualoille, mutta näkymät ovat heikentyneet myös teollisuudessa. Riskinä on, että talouden elpyminen vie pitkään. Jos kriisi pitkittyy, on raportin mukaan varauduttava pitkäaikaistyöttömyyteen. Työttömyys saattaa myös muuttua rakenteelliseksi. Raportissa todetaan, että talouskriisit iskevät usein ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia kyseisten sukupolvien tulokehitykseen. Tämän takia koronakriisin jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten työllistymiseen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja koulutuspaikkojen määriin.
Kriisin jatkuessa pitkään kaikkia yrityksiä ei pystytä tukemaan. Raportti viittaa Vihriälän selvitysryhmään, jonka mukaan myös pitää pohtia, mitkä yrityksistä ovat yhteiskunnan kannalta arvokkaimpia. Tukitoimet täytyy kohdistaa tällaisiin yrityksiin. Raportissa korostetaan vienninedistämistä ja uusien vientikohteiden avaamista. Paikalliseen läsnäoloon täytyy panostaa ja vientiyritysten tarpeisiin on räätälöitävä palveluja. Raportti korostaa vihreää elvytystä ja hiilineutraaliustavoitteen edistämistä. Suomen kannattaa tavoitella edelläkävijän roolia ilmastotyössä., koska näin syntyvät innovaatiot voivat tarjota Suomelle uusia työpaikkoja sekä kohentaa taloutta ja vientiä.
Julkisen talouden koko kestävyysvajeen kasvaa koronakriisin takia eikä sen poistaminen lähivuosien aikana ei ole raportin mukaan realistinen tavoite. Jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategian yhteydessä tulisi luoda tiekartta aikataulusta ja keinovalikoimasta, jolla velkasuhde saadaan vakautettua. Raportti suosittaa laatimaan tiekartan siitä, millä aikataululla ja toimilla julkisen talouden kestävyys palautetaan kriisin jälkeen, vaikka päätökset yksittäisistä sopeutustoimista tehtäisiinkin myöhemmin.
Lähde. Yle
Finnish site 
Global site