Korona yhdisti suomalaiset – Ylen kysely osoittaa, että kriisin uskotaan vahvistavan yhteenkuuluvuuden tunnetta

Tutkijan mukaan kriisit yhdistävät kansaa, mutta yhtenäisyys myös kaikkoaa nopeasti, jos kriisitoimet eivät ole tasa-arvoisia.

Koronakriisi vaurioittaa yhteiskuntaamme, mutta tekee kansasta yhtenäisemmän ja vahvemman. Näin uskovat suomalaiset. Asia käy ilmi Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.

98 prosenttia suomalaisista uskoo koronakriisin vaurioittavan suomalaista yhteiskuntaa. Lähes puolet uskoo vaurioiden olevan suuria tai erittäin suuria. Samalla kuitenkin koronakriisin henkisen vaikutuksen uskotaan vahvistavan kansakuntaa ja tekevän siitä yhtenäisemmän. Yli kolmannes suomalaisista uskoo suomalaisten olevan kriisin jälkeen entistä vahvempia yhdessä. Vastaavasti alle viidennes uskoo koronakriisin tekevän yhteiskunnasta heikomman ja hajanaisemman.

Suuret koko yhteiskunnan läpäisevät kriisit kuten sodat ja lamat ovat perinteisesti lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Voimakkaimmillaan niistä on muodostunut jopa sukupolvikokemuksia, jotka määrittävät kokonaisia ikäluokkia. Näin kävi erityisesti talvisodan ja jossain määrin myös 90-luvun laman jälkeen.  – Vaikka kriisit tuovat mukanaan materiaalista niukkuutta, muistuttavat ne meitä siitä, että me emme ole yksilöitä vaan osa isompaa yhteisöä, sanoo onnellisuusfilosofi Frank Martela Aalto-yliopistosta.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saaren mukaan kriisit vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti silloin, kun yhteiskunnan johtoon luotetaan. Koronakriisin hoito on henkilöitynyt vahvasti pääministeri Sanna Mariniin (sd.), joka on Saaren mukaan pystynyt pitämään julkisuuden hyvin hallussaan samalla kun hallitus on näyttäytynyt yhtenäisenä ja viestinyt yhtenäisesti. – Tutkimusten valossa suomalaisten luottamus julkiseen valtaan on Euroopan korkeinta, Saari sanoo.

– Machojohtajat ovat vähätelleet koronan muodostamaa uhkaa, kun taas monet naisjohtajien johtamat maat ovat selvinneet kriisin hoidosta paremmin, Martela muistuttaa. Hänen mukaansa kyky kuunnella asiantuntijoita ja vaihtaa tarvittaessa omaa mielipidettään ovat olleet koronakriisin hoidossa tärkeitä ominaisuuksia.

Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1422:ta henkilöä 15.–18.5.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: Yle