Lisäopetuksen lisääntyminen saattaa tutkijan mukaan vaarantaa oppilaiden tasa-arvon. Monessa maassa arkipäivää oleva maksullinen lisäopetus on viime vuosina saanut jalansijaa myös Suomessa. Suosituimpia aineita ovat matematiikka, vieraat kielet ja äidinkieli. Yksityistunnista maksetaan noin 60 euroa, ryhmätunnista pari kymppiä.
Alan toimijat eivät kerro tarkkoja opiskelijamääriään, mutta luvut liikkuvat muutamissa sadoissa yritystä kohden. Toiminta kasvaa koko ajan, esimerkiksi liikevaihdoltaan alan toiseksi suurin yritys Uplus kertoo kasvua olevan tyypillisesti 15-30 % vuodessa.
Lukiolaisten lisäopin kysyntää on viime vuosina nostanut erityisesti todistusvalinnan yleistyminen korkeakoulupaikkojen jaossa. Samaan aikaan tarjonta on myös valunut ikäluokissa alaspäin, lisäopetusta tarjotaan yhä nuoremmille. Esimerkiksi alan suurimman toimijan Tutorhousen opiskelijoista kaksi kolmasosaa on lukiolaisia ja loput ala- ja yläkoululaisia. Tyypillinen maksulliseen lisäopetukseen hakeutuva oppilas pärjää koulussa ihan hyvin, mutta haluaisi pärjätä vielä paremmin, kertoo Uplussan toimitusjohtaja Joel Wulff.
Kevään kahden kuukauden etäkoulujakso on kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron mukaan lisännyt opetuksen epätasa-arvoa. – Niillä opiskelijoilla, joilla on ennen mennyt hyvin, menee nyt paremmin. Toisaalta niillä, jotka ovat olleet riskissä ja syrjäytymisvaarassa, voi olla vaikeampaa. Tämä tilanne siis asettaa oppilaiden tasa-arvon kyseenalaiseksi.
Vaikuttaa siltä, että osa vanhemmista pyrkii korjaamaan tilannetta rahalla. Tutorhousen tarjoamien peruskoululaisten ja lukiolaisten kertaavien kesäkurssien kysyntä on kasvanut noin 40 prosenttia viime kesään verrattuna, mikä on selvästi normaalia enemmän. – Koronalla on vaikutusta, nyt on paljon kiinnostusta kerrata, arvioi Tutorhousen toimitusjohtaja Pekka Impiö. Hän kuitenkin lisää, että yhtiö on samanaikaisesti lisännyt markkinointia ja laajentanut kesäkurssivalikoimaansa.
Miltä kasvatustieteen professorista kuulostaa se, jos etäkoulun jälkiä pyritään paikkailemaan maksullisella lisäopetuksella? – Surulliselta, vastaa Katariina Salmela-Aro. – Tietysti on hyvä, että tällaisia palveluita tarjotaan, mutta toisaalta kaikilla ei ole resursseja käyttää niitä. Helposti tällainen lisäopetus vain lisää entisestään oppilaiden välisiä eroja.
Suomalaisten tutkimusten mukaan lisäopetuksen käytössä on sekä alueellisia että sosioekonomisia eroja. Salmela-Aro arvelee, että koronakriisi voi vauhdittaa maksullisen lisäopetuksen rantautumista Suomeen, sillä se vahvistaa niin sanottua helikopterivanhemmuutta. – Etäkoulun myötä vanhemmat ovat päässeet seuraamaan opettajan työtä käytännössä. He voivat olla entistä valmiimpia käyttämään lisäpalveluja ja osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin, jos normaali kouluopetus ei tyydytä.
Salmela-Aron mukaan on sääli, jos suomalaiset vanhemmat eivät enää luota opettajiin samaan tapaan kuin ennen. – Jos sille linjalle lähdetään, että vanhemmat huolehtivat lasten koulunkäynnistä enemmän, takaisin voi olla vaikea päästä.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site