Pienimpiä etuuksia ei voi Suomessa enää leikata, sanoo professori Juho Saari. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä tarjoaa koronakriisin keskellä painivalle Suomelle karvaita lääkkeitä: veronkorotuksia ja menojen leikkauksia. Perjantain tiedotustilaisuudessa toistui useaan kertaan ilmaisu talouden menetetty vuosikymmen. Jos mitään ei tehdä, kestää kymmenen vuotta päästä samalle tasolle, jolla oltiin ennen koronakriisiä.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari näkee koronakriisiissä ja 90-luvun lamassa ratkaisevan eron. – Suomi on saanut harjoitella lamasta selviämistä 90-luvun alussa. Niistä uudistuksista on opittu paljon. Nyt on se hyvä puoli, että lainarahaa on edullisesti tarjolla ja ponnistukset ovat maailmanlaajuisia. 90-luvulla Suomi rämpi ylös omin voimin, Saari sanoo.
Sisäministeriö nimitti professori Juho Saaren tänään selvityshenkilöksi. Saaren tehtävä on etsiä keinoja, joilla estetään koronaepidemian aiheuttamaa eriarvoisuutta.Saari pitää Vihriälän työryhmän perusajatusta hyvänä: ensin elvytetään taloutta, sitten sitä ryhdytään vakauttamaan. Saari ei ole huolissaan eläkeläisistä. Työeläkkeillä on muita etuuksia vahvempi perustuslain suoja. Hän ei lähtisi talouskriisissä myöskään leikkaamaan pienimpiä etuuksia. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja kuntoutustuet ovat jo nyt Suomessa tasoltaan matalia. – Nämä etuudet eivät ole tavattoman korkeita, mutta niitä saa aika pitkään. Todennäköisesti muutoksia voi siis tulla etuuksien kestoon, aktivointiin ja vastikkeellisuuteen, Saari sanoo.
Myös Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anne Wilska pitää alle kolmikymppisten puolia. Jyväskylän yliopistossa on tehty koronatutkimusta, jossa selvisi, että kolmannes opiskelijoista on menettänyt ensi kesän kesätyöpaikkansa. Wilska kysyy, miten käy Z-sukupolven? Siihen kuuluvat alle kolmikymppiset ja tiukemmin ajateltuna alle 25-vuotiaat. – Jos yritykset eivät pysty työllistämään, se kohdistuu ensin niihin, jotka ovat nyt siirtymässä työelämään, Wilska sanoo.
Vihriälän talousryhmä esittää arvonlisäveron korotusta ja veropohjan laajentamista. – Arvonlisäveroprosentin nosto tulee väistämättä listalle. Yhden prosentin korotus arvonlisäveroon tuo valtiolle valtavasti tuloja, Juho Saari uskoo. Wilska on eri mieltä. Arvonlisävero on tasavero ja se nostaa esimerkiksi leivän ja maidon hintaa. Niitä on pakko ostaa, olipa miten pienituloinen hyvänsä.
Juho Saari ei pidä tuloverojen nostamista viisaana. Hän uskoo, että ensimmäisenä asialistalla ovat välilliset verot. Tällaisia veroja ovat esimerkiksi kiinteistövero ja polttoainevero.Saari uskoo, että paineita voi olla myös kotitalousvähennyksen pienentämiseen.
Hallituksen suunnittelemaa oppivelvollisuuden pidentämistä Juho Saari olisi valmis lykkäämään tässä taloustilanteessa. Wilska olisi valmis luopumaan oppivelvollisuuden pidentämisestä kokonaan. Hän pitää uudistusta kalliina ja tehottomana.
Lähde: Yle