Koronaviruskevät vaikutti mittavasti suomalaiseen kaupankäyntiin. Kun rajoitustoimet iskivät, siirtyivät kansalaiset selkeämmin verkkokauppojen asiakkaiksi. Verkkokaupoille on jäämässä keväästä monenlaista oppia ja lopputuloksia. Selkein voittaja on kuitenkin selvillä. Ruoan verkkokauppa otti suuren harppauksen, joka näkyy jatkossa suomalaisten ostotottumuksissa. Analyysiyhtiö Nielsen arvioi ruoan verkkokaupan markkinaosuuden olevan 0,6 prosenttia viime vuonna. Koronakevät on muuttanut tilannetta pysyvästi, alan suuret toimijat arvioivat. – Minulla on luottavainen näkymä siihen, että nouseva ruoan verkkokaupan käyttö jatkuu vielä syksyllä. Näemme jo nyt sen, että aktiivisten ruoan verkkokaupan käyttäjien määrä on noussut. Se kertoo siitä, että ihmiset ovat omaksuneet uusia ostotottumuksia ja uuden palvelun, kertoo puolestaan SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen.
Keskon chief digital officer Anni Ronkainen näkee ruoan verkkokaupassa tapahtuneen selkeän digiloikan. Yhtiön ruoan verkkokaupan kasvu oli jo viime vuonna yli 100 prosenttia, mutta nyt keväällä se siirtyi aivan uusi luvuille. Kesko on avannut maaliskuun lopusta heinäkuun alkuun ulottuvalla välillä 200 uutta ruoan verkkokauppaa. Verkkokauppojen määrä miltei kaksinkertaistui muutamassa kuukaudessa, nyt niitä 451. – Kiivaimpina aikoina menimme noin 20 kaupan viikkotahtia. Poikkeusaikana toteutimme kaiken etänä, joten tämä vaati kyllä meidän tiimeiltämme aivan erilaista tekemistä.
Myös S-ryhmällä ruoan verkkokauppaa tarjoavien pisteiden määrä on kasvanut. Verkoston koko on kasvanut yli tavoitteiden, mikä oli alun perin noin 70 myymälää vuoden loppuun mennessä.
Verkkokauppa-asiantuntija Leevi Parsama kuvaa yritysten toimineen neljällä osa-alueella poikkeusaikana. – Välttämättömyystarvikkeita myyvät yritykset ovat saaneet jatkuvaa myyntiä. Kun ihmiset joutuivat pysymään kodeissaan, kotoiluun ja ulkoiluun liittyvien yritysten kauppa puolestaan kasvoi. Osa yrityksistä lähti kuopan kautta kasvuun, kuten esimerkiksi muodin suuret verkkokauppatoimijat. Poikkeustilasta kärsijöihin kuuluvat erityisesti palveluita verkossa myyvät yritykset. – Kaikki matkailu-, viihde- ja palvelualan verkkokaupat olivat suurissa vaikeuksissa. Tietyissä suurissa paikoissa tilanne oli jopa todella karu. Kuten laskettelukeskuksissa, jotka joutuivat valtion päätöksellä laittamaan paikat kiinni kesken parhaan sesongin , Parsama kuvailee. Parsama näkee kahdenlaista toimintatapaa, kun yritykset yrittävät pärjätä kurimuksessa. Osa pysyttelee vanhassa liiketoimintamallissaan ja kamppailee olemassaolostaan. Osa taas reagoi vastoinkäymisiin ja alkaa hakea uutta liiketoimintamallia. – Yleisesti ottaen kuitenkin verkkokaupat ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja ja osa jopa satoja.
Parsama muistuttaa, että ruoan verkkokauppa poikkeaa luonteeltaan selvästi muusta verkkokauppakentästä. – Ruokakasseja myydään kuitenkin vain sellaisen muutaman kymmenen kilometrin sisälle. Pelkästä ruoan verkkokaupasta keskusteleminen ei kerro verkkokaupasta kaikkea, Parsama sanoo. Ruoan verkkokauppa on kuitenkin selkeästi Suomen verkkokauppakentän suurin voittaja poikkeusajan vaikutuksissa. – Kun esimerkiksi ikäihmisten on ollut valtiovallan ohjeistuksen mukaisesti pakko välttää kaupassa käyntiä, on heidän pitänyt itse tai heidän lapsiensa tai lapsenlapsiensa tilata ostoskasseja heille kotiin. Sitä kautta ihmiset ovat huomanneet, että tämä onkin järkevää ja toimivaa.
Koko digitaalisen kaupan saralla Parsama näkee tapahtuneen selkeää kehitystä. Hän muistuttaa, että pakkotilanne on usein paras mahdollinen motivaatiotekijä. Verkkokaupassa ja digitaalisessa kaupassa saavutettu harppaus hyödyttää myös kuluttajia. – Yritykset alkavat ymmärtää, miten ne herättävät kiinnostusta, tuottavat tietoa ja tukevat asiakkaiden ostopäätöksiä. Yritysten on pakko tiedostaa monia asioita, mutta ennen kaikkea, kenelle he myyvät, mikä on heidän asiakassegmenttinsä. Se palvelee aina myös kuluttajaa.
Lähde: STT
Finnish site 
Global site