Arjen eri tilanteissa koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden henkilöiden liikkumista elinpiirissään sekä elämänlaatua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen mukaan kuulolaitteen käytöstä enemmän hyötyä kokevilla henkilöillä liikkumisaktiivisuus on suurempaa verrattuna niihin, joiden kokema hyöty on vähäisempi. Vähentynyt liikkumisaktiivisuus oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden määrään.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden ihmisten kuulovaikeuksien ja kuulolaitteesta koetun hyödyn yhteyttä elinpiirissä liikkumiseen ja kuulovaikeuksien yhteyttä elämänlaatuun. Lisäksi tarkasteltiin elinpiirissä liikkumisen yhteyttä masennusoireiden esiintymiseen. Elinpiirissä liikkuminen kuvaa paitsi yksilön liikkumiskykyä, myös hänen mahdollisuuksiaan osallistua erilaisiin kodin ulkopuolisiin tapahtumiin jokapäiväisessä elämässään. – Tulosten perusteella vanhuusiässä tyypillisesti koetut kuulovaikeudet rajoittavat näitä mahdollisuuksia ja vaikuttavat täten ikääntyneiden henkilöiden päivittäiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Asianmukaisilla apuvälineillä, kuten henkilölle sopivan kuulolaitteen käytön avulla, voidaan mahdollisesti lievittää kuulon heikentymisen aiheuttamia vaikeuksia ja tukea ikääntyneiden henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, väitöskirjatutkija Hannele Polku sanoo.
Kuulovaikeudet ovat hyvin yleisiä ikääntyneillä henkilöillä. Tutkimusten mukaan yli puolella 70 vuotta täyttäneistä henkilöistä on kuulovaikeuksia. Eliniänodotteen kasvaessa myös kuulovaikeuksia kokevien määrä lisääntyy, joten aihe koskettaa suurinta osaa ikääntyneestä väestöstä. – Kuulovaikeudet nähdään usein ikääntymisen välttämättömänä seurauksena ja tämän vuoksi niiden vaikutus ikääntyneiden ihmisten päivittäiseen elämään jää helposti liian vähälle huomiolle, Polku sanoo.
Ymmärtämällä näitä yhteyksiä paremmin voidaan tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymiseen tulevaisuudessa.
Tutkimusaineistona käytettiin kaksivuotisen ”Life-Space Mobility in Old Age”(LISPE) -seurantatutkimuksen aineistoa, johon osallistui yhteensä 848 iältään 75–90-vuotiaista henkilöä. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemia rahoittamaa hanketta ”Kuulo, muisti ja hyvinvointi: meluisan ympäristön asettamat haasteet iäkkäille henkilöille”. Lisäksi väitöskirjatyötä rahoittivat Kuuloliitto, Juho Vainion säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Finnish site 
Global site