Loimaalla valkohäntäpeurojen tutkimusalueella 36 riistakameraa taltioi liikkujia kahtena vuonna muutaman viikon ajana. Myös ulosteita kerättiin dna-analyysejä varten. Kyse oli Turun yliopistoon väitöskirjaa tehneen biologi Jenni Poutasen tutkimuksesta, jossa testattiin uusia menetelmiä valkohäntäpeurojen kannanarvointiin. Riistakamerakuvia kertyi kumpanakin vuonna yli 10 000 kappaletta, niistä noin puolet oli valkohäntäpeuroista. Ulostenäytteitä saatiin 300–400. – Tiedot kannan määrästä, tuottavuudesta ja sukupuolijakautumasta selvisivät hyvin. Etenkin riistakameroiden käyttöönotto olisi mahdollista laajempaan kannanseurantaan, Jenni Poutanen tiivistää.
Valkohäntäpeurojen määrä Suomessa on luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pudonnut vuodessa 2,5 prosentilla. Viime talven määräksi arvioitiin noin 109 000 yksilöä. Arvio on enemmän kuin valistunut arvaus. Tilastotieteellinen laskelma perustuu peurakolareiden, metsästyksen ja suurpetojen aiheuttamiin vähennyksiin yhdistettynä tietoon vasatuotosta.
Jenni Poutasen mielestä riistakameroiden käytössä kannanarviointiin on potentiaalia. Ongelmallisinta on kuvien analyysi. Esimerkiksi kolmen viikon seuranta ennen metsästyskautta tuottaisi satoja tuhansia kuvia. Jonkun pitäisi erotella sarvipäiset pukit, emot ja vasat. Ratkaisu on automaattinen kuvantunnistus. Laajempi testaaminen voisi olla mahdollista muutaman vuoden sisällä, riippuen kuvantunnistuksen kehittymisestä. Kokemuksia automaatiosta on jo eri projekteista ja kehitys on nopeaa.
Ulostenäytteiden dna-tutkimus on menetelmänä tarkka, mutta työläs. – Esimerkiksi sudellahan dna-seuranta toimii koko maan laajuisessa kannan arvioinnissa, mutta näin runsaslukuisen lajin kohdalla se ei ole toimiva tutkimustapa. Siinä kuluu paljon aikaa ensin maasto- ja sitten laboratoriotyöhön. Mutta sillekin menetelmälle on käyttöä peurakysymyksessä toisten menetelmien rinnalla. – Kun kehitetään esimerkiksi riistakameramenetelmää, niin voidaan tarvittaessa tehdä verrokkitutkimus dna:n avulla, Jenni Poutanen sanoo.
Valkohäntäpeurojen kanta-arviot ohjaavat metsästyksen määrää ja missä suhteessa vähennetään uroksia ja naaraita.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site