Opiskelijavanhemmuus nousi ilmiönä esiin, kun Yle tutki Tilastokeskuksen aineistoa siitä, millaiset ihmiset ovat saaneet lapsia 1990-luvulta tähän päivään. Ensin aineistosta kävi ilmi se, minkä jo tiedämmekin: perheen perustamista lykätään eteenpäin. 1990-luvun alussa kuudella kymmenestä kolmekymppisestä oli perhe, neljällä ei. Tänä päivänä neljällä kymmenestä kolmekymppisestä on perhe, kuudella ei.
Samalla tilastoista nousi esiin, että tahattomasta tai tarkoituksellisesta lapsettomuudesta sekä vanhemmuuden lykkäämisestä huolimatta opiskelijavanhemmuus ei ole ilmiönä kadonnut. Päinvastoin opiskelijoiden osuus kaikista alle 35-vuotiaista vanhemmista on suurempi kuin ennen. Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa huomauttaa, että opiskeleminen on ylipäätään lisääntynyt yhteiskunnassa, mikä selittää opiskelijavanhemmuutta. Siksi onkin hyvä verrata opiskelijavanhempia kaikkiin opiskelijoihin. Viime vuosina noin joka kymmenes korkeintaan 25-vuotias naisopiskelija on saanut vauvan. Se on hieman enemmän kuin 1990-luvulla.
Tutkija Anneli Miettinen Kelasta on perehtynyt vuosien ajan suomalaisten syntyvyyteen. Hän pitää Ylen selvittämiä tietoja yllättävinä. – Kyselytutkimuksissa tulee tyypillisesti esiin, että opiskeleminen estää tai siirtää vanhemmaksi tulemista. Aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että varsin monet nuoret aikuiset ovat päättäneet tehdä lapsia opiskeluaikana, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan opiskelijavanhemmuus on Suomessa verrattain yleistä kansainvälisesti katsottuna. Tähän vaikuttavat keskimääräistä pidemmät opiskeluajat, mutta muitakin eroja on. – Monissa maissa opiskelu on koulumaista, kun taas meillä on tyypillistä, että opiskelijat yhdistävät töitä ja opintoja. Tämä saattaa antaa taloudellista pelivaraa perheen perustamiseen.
Miettisen mukaan myös suomalainen hyvä sosiaaliturva mahdollistaa sen, että opiskeluaikana voi hankkia lapsen toisin kuin joissakin Euroopan maissa, joissa opiskelija olisi lapsensa kanssa aivan pulassa. Suomessa vähävarainen voi laittaa lapsen ilmaiseksi päivähoitoon. Keski-Euroopassa päivähoito voi niellä yhden aikuisen koko palkan.
Anneli Miettinen huomauttaa, että perheellisten opiskelijoiden eteen voitaisiin tehdä paljon myös oppilaitoksissa. Esimerkiksi luentojen ajankohtia ja lastenhoitojärjestelyjä voisi muuttaa joustavammiksi, jotta opiskelua ja vanhemmuutta pystyisi sovittamaan yhteen nykyistä sujuvammin. Toive on tullut esiin opiskelijavanhemmille tehdyissä kyselytutkimuksissa. – Ajattelen, että tässä pystyttäisiin tekemään paljonkin. Kun tiedetään, että opiskeluajat ovat melko pitkiä, niin olisi ehkä edullistakin edistää lastensaantia myös opiskeluaikana.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site