Lääkkeiden saatavuushäiriöt yleistyivät taas. Apteekkariliiton nettipalvelu näyttää reaaliajassa, missä lääkettä on varastossa. Lääkkeiden hurja hamstraaminen heikensi koronakevään aikana niin resepti- kuin itsehoitolääkkeidenkin saatavuutta. Kuume- ja kipulääkkeiden kysyntä kasvoi Fimean mukaan poikkeusolojen aikana jopa sadoilla prosenteilla. Korona-ajan hamstraus ei selitä kaikkia lääkkeiden saatavuusongelmia, vaan niiden määrä on kasvanut vuosien ajan.
Tämä vuosi ei ole poikkeus: kesäkuun 26. päivään mennessä lääkkeiden saatavuushäiriöistä oli tehty Fimealle 1 212 ilmoitusta. Puolessa vuodessa määrä on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 yhteensä. – Saatavuushäiriöilmoitusten määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Kokonaistilannetta se ei ole silti muuttanut merkittävästi, lääkkeiden saatavuus Suomessa on hyvä, toteaa Fimean valmisteiden laadunvalvonnan yksikön päällikkö Timo Mauriala.
Infografiikka Fimealle ilmoitetuista saatavuushäiriöilmoituksista. Saatavuutta kuvaa se, että lääkkeistä 98 prosenttia pystytään toimittamaan asiakkaalle heti. – (Puuttuvan lääkkeen) odotusajan kesto vaihtelee yhdestä päivästä useampaan kuukauteen. Onneksi usein kyse on valmisteista, joille löytyy muitakin vaihtoehtoja. Sen vuoksi yleensä lääkkeen saa silloin, kun sitä tarvitsee, Mauriala lisää.
Reaktiona lääkkeiden saatavuusongelmille Apteekkariliitto on perustanut kaikille avoimen, netissä toimivan lääkehakupalvelun(siirryt toiseen palveluun). Kesäkuussa avatussa palvelussa kuka tahansa voi hakea lääkkeen nimellä tietoja siitä, missä kyseistä lääkettä on saatavilla. – Lääkehaku kehitettiin silmälläpitäen lisääntyviä saatavuushäiriöitä. Valtakunnallisesti saattaa olla saatavuushäiriö päällä, mutta silti lääkettä on monissa apteekeissa, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kertoo.
Tiedot apteekkien lääkevarannoista päivittyvät tunnin välein ja mukana ovat Kostiaisen mukaan “melkein kaikki” Suomen apteekit. Ponnin hakupalvelun kehittämiseen ei syntynyt kevään hamstrauspiikin aikana vaan jo aikaisemmin.
Vaikka jättiosa puuttuvista lääkkeistä voidaan korvata rinnakkaislääkkeellä tai niitä pystytään hankkimaan tukusta muutaman päivän sisällä, esimerkiksi viime syksynä tietyn rintasyöpälääkkeen saatavuudessa oli Kostiaisen mukaan parikin kuukautta jatkunut valtakunnallinen häiriö. – Tuollaisessa tilanteessa lääkäri joutuu miettimään, miten lääkitystä muutetaan.
Tänä vuonna Fimean saatavuushäiriöiden listan kärjessä ovat olleet sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, masennuslääkkeet ja hermostoon vaikuttavat lääkkeet. Fimea muistutti kesäkuussa lääkeyrityksiä siitä, että niillä on velvollisuus ilmoittaa lähestyvästa saatavuusongelmasta kaksi kuukautta etukäteen.
Apteekkarilehti kirjoittaa, että lääkeyritykset tekevät ilmoituksen keskimäärin alle kolme päivää ennen kuin lääke loppuu. Apteekkariliiton Kostiaisen mukaan joskus aivan viime hetkellä. – Valitettavasti ilmoituksia ei ajoissa tehdä, ja se hankaloittaa koko lääkejakeluketjun toimintaa. Olen kuullut, että ilmoituksia tehdään joskus vasta sillä hetkellä kun häiriö on jo päällä, Kostiainen kertoo. Mitä aikaisemmin tieto tulevasta häiriöstä tulee, sitä paremmin pystytään varautumaan tilanteeseen, jossa lääkitystä joudutaan vaihtamaan.
Saatavuushäiriöiden isoin syy on se, että lääkkeiden raaka-aineiden tuotanto on keskittynyt muutamiin maihin ja jopa muutamiin tuotantolaitoksiin. Tämä tekee toimitusketjuista haavoittuvia. – Lääketeollisuus tietenkin pyrkii saamaan tuotantokustannuksia alaspäin, ja sen vuoksi lääketeollisuus on hyvin globalisoitunutta. On hyvin mahdollista, että valmistus on keskittynyt yhteen tai kahteen tuotantolaitokseen, Fimean Mauriala kertoo. Etenkin rinnakkaislääkkeiden markkina on pitkälti Kiinan ja Intian tuotannon varassa.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site