Moni oppilas aloittaa tai jatkaa kouluaan ensi syksynä uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Yhä useammasta koulusta löytyy jo avoimia ja joustavia oppimisen tiloja, jotka on suunniteltu tukemaan nykypäivän oppimiskäsityksiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelkkä hyvä suunnittelu ja toteutus eivät kuitenkaan riitä, vaan tiloja on kyettävä myös muokkaamaan myöhemmin.
– Koulujen uudenlaisten, avoimien ja joustavien oppimisen tilojen jatkuvaan muokkaamiseen tulisi investoida yhtä lailla kuin tilojen suunnittelu- ja rakennusvaiheisiin, sanoo tutkija Anna Kokko, joka seurasi kahden koulun arkea avoimissa ja joustavissa oppimistiloissa väitöskirjaansa kuuluvassa ensimmäisessä osatutkimuksessa.
Tutkimusta varten hän myös selvitti opettajien kokemuksia avoimissa tiloissa työskentelystä.
– Kestävän muutoksen saavuttamiseksi tilan uudelleen rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu vain fyysisissä tiloissa, vaan uudelleen luomisen ideologia tulisi omaksua myös koko koulun tasolla ja johtajuuden prosesseissa.
Kokko korostaakin fyysisten tilojen suunnitteluun ja muokkaamiseen liittyvää päivittäistä vuorovaikutusta ja kohtaamista. Sen tulisi toimia joka suuntaan.
Tutkimusartikkelin toinen kirjoittaja, kasvatustieteen professori Laura Hirsto, taustoittaa, kuinka yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset pakottavat meidät tarkastelemaan uudella tavalla myös koulun tehtävää.
– Oppilaan aktiivista roolia korostavan oppimiskäsityksen myötä on viime vuosina haluttu rakentaa sellaisia joustavia ja avoimia tiloja, joissa oppilaiden välinen vuorovaikutus mahdollistuisi entistä paremmin.
Joustavat oppimistilat ovat aiheuttaneet paljon keskustelua siitä, miten tilat tulisi rakentaa, miten niissä pystytään huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet ja ketä muutoksissa lopulta tulisi kuunnella.
Hirston mukaan ajatellaan helposti, että uusissa tiloissa toiminta olisi jotenkin täysin aiemmasta poikkeavaa.
– Koulu rakentuu kuitenkin yhä kohtaamisille, jotka toimivat oppimisen pohjana. Tilat vain monipuolistavat koulunkäyntiä ja mahdollistavat eri tapoja opettaa ja oppia. Siksi puhunkin mieluummin joustavista kuin avoimista oppimisympäristöistä.
Anna Kokon tutkimukseen haastattelemat opettajat tiedostivat hyvin fyysisten tilojen aiheuttamat mahdollisuudet ja rajoitukset opetuksessaan. Mikäli fyysinen tila nähtiin staattisena ja valmiiksi annettuna, kokivat opettajat sen usein sen tietyllä tapaa rajoittavan jo ennalta pedagogisia ratkaisuja.
– Jos opettaja taas koki pystyvänsä muokkaamaan tilaa eri tarpeiden mukaan, koettiin tila myös pedagogisesti mielekkääksi.
– Aiemmin opettajia on yliopistoissa koulutettu luokkahuonestandardien mukaan, mutta nyt opiskelijat on heräteltävä huomaamaan, miten tilat voivat olla mukana vuorovaikutuksessa mahdollistamassa ja tukemassa oppimisen prosesseja. Koulutuksen yhtenä tavoitteena pitäisi olla, että tulevaisuuden opettajat osaavat hyödyntää fyysisiä tiloja uusilla pedagogisesti mielekkäillä tavoilla.
Lähde: UEF
Finnish site 
Global site