Ilmastonmuutoksen käytännön osaajia tarvitaan nopeasti: neljän vuoden rahat jaetaan nyt. Maailmanparantamisen pitää onnistua opiskelipa mitä alaa tahansa, sanoo opiskelijajärjestön Paula Karhunen. Myös EK vaatii korkeakouluilta monipuolisia osaajia ratkomaan yritysten ilmastohaasteet.
Suomi aikoo olla hiilineutraali viidentoista vuoden kuluttua, ja siksi nyt on jo kiire kouluttaa ihmisiä, jotka pystyvät johdattamaan taloutta hiilettömyyteen. Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo. Hänen mukaansa Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat on laitettava kunnon remonttiin. EK:n mukaan Suomi kouluttaa nyt nuoria väärille aloille. Koodaripulasta on puhuttu pitkään, mutta kasvun esteeksi on tulossa EK:n mukaan toinenkin osaajapula. – Teollisuudessa ollaan menossa isoissa hypyissä eteenpäin. Samalla kun digitaalisuustrendi jatkuu, hiilineutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa kaikkiin aloihin ja tuo mukanaan tarpeen osata kyberturvallisuutta, palveluosaamista, liiketoiminnan uudistamista, Heikinheimo luettelee.
Yrityksissä mietitään, kuka kehittää uudet teknologiat, innovoi, kaupallistaa ja markkinoi ne. Yritysten etujärjestön mukaan monipuolisista poikkitieteellisistä osaajista uhkaa tulla pulaa. Pelkkien päästörajoitusten lisäksi kyse on bisneksen uusista mahdollisuuksista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on jo aiemmin todennut(siirryt toiseen palveluun), että ilmastonmuutos on käytännössä ainoa peruste saada suuria investointeja käyntiin.
Koulutuksen painotuksen muuttaminen on ajankohtaista juuri nyt. Kaikki korkeakoulut käyvät vapusta juhannukseen neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tulevan neljän vuoden tutkintotavoitteista. Se sanelee myös valtion rahanjaon korkeakouluille. – Tässä lyödään lukkoon tavoitteet tuleville vuosille. Tämä on tärkeä hetki, Heikinheimo arvioi. EK:n mukaan yhteiskunnallisten ja taidealojen koulutuspaikoista on ylitarjontaa. Sen sijaan esimerkiksi tuotantotekniikan, markkinointianalytiikan, tekoälyn ja kiertotalouden osaajista on pulaa. Teknisen osaamisen tarve kasvaa kaikilla aloilla – myös “ei-teknisillä” ja palvelualoilla.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä on EK:n kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomi on jäänyt kansainvälisessä korkeakouluvertailussa jälkeen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi lisätä. – Kysymys on siitä, mihin aloituspaikkoja pitää lisätä. Osaamistarveselvityksissä piirtyy samanlainen kuva kuin EK:n analyysissä, hän sanoo. Aalto-yliopistossa saman katon alla on niin taide- kuin teknisiäkin aloja, eikä Niemelä halua asettaa niitä eri arvoisiksi.
Suomen koulutusvision mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta pitäisi nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Urakkaa riittää, sillä nyt osuus hiukan yli 40 prosenttia. Niemelä mielestä tavoite on iso ja vaatii resursseja. Valtion budjetista menee korkeakouluille 2,8 miljardia(siirryt toiseen palveluun) euroa. Siitä 1,9 miljardia menee yliopistoille ja 0,9 miljardia ammattikorkeakouluille. Heikinheimo arvio, että korkeakouluille tarvittaisiin lisää rahaa “useita kymmeniä miljoonia euroja”.
Myös puheen kohteena olevat opiskelijat kannattavat koulutuksen määrän lisäämistä, kunhan sitä ei tehdä opetuksen laadun kustannuksella. – Aloituspaikkoja ei voida lisätä ilman, että niille varataan riittävät lisäresurssit. Vaarana on, että opiskelijakohtaiset resurssit pienenevät ja tutkinnon laatu heikkenee, sanoo Ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Paula Karhunen.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site