Iijoen latvavesistössä on tehty purokunnostuksia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tänä aikana on kunnostettu yhteensä 53 km vesistöä. Nyt tarkoitus yltää lähes samaan tulokseen vain kahdessa vuodessa. Metsähallitus kunnostaa alueella puroja seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä yli 40 km. Tänä vuonna laajennetaan kilometrimäärien lisäksi myös osaamista ottamalla käyttöön Ruotsissa vuosikymmeniä käytössä ollut Hartijoki-menetelmä. – Tässä menetelmässä keskitytään parantamaan kutusoraikkojen laatua, kertoo suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta. Kunnostuksia tehdään Natura-alueilla Pudasjärvellä Pärjänjokeen laskevalla Riihiojalla ja Syötteen kansallispuistossa Rytinkijärveen laskevalla Sotiojalla. Taivalkoskella kunnostuksia tehdään Syötteen kansallispuistossa Syväojalla, Hirvaskalliovaaranojalla, Lehtorinnanojalla ja Kumpulamminojalla.
Iijoen vesistön työmaat ovat osa ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, joka on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Pienvedet kuuluvat maamme uhanalaisiin elinympäristöihin. Iijoella on täysin luonnontilaisia puroja vain 2%, ja selvä kunnostustarve on määritelty noin 60 %:lle puroista. Purojen tilaa ovat heikentäneet metsä- ja suo-ojitukset ja niistä johtuvan kiintoaineksen kulkeutuminen puroihin.
Puroilla tehdään sekä uoma- että valuma-aluekunnostuksia. Valuma-alueiden kunnostusmenetelmiä ovat mm. vanhojen suo- ja metsäojien tukkimiset, ojakatkokset sekä ojitusalueilta tuleville vesille tehtävät pintavalutuskentät. Niiden tavoitteena on estää kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutuminen puroon sekä parantaa purouoman vesitaloutta. Uomakunnostusmenetelmiä ovat mm. kiveäminen, erilaiset puurakenteet, kuivilleen jääneiden vanhojen uomien vesitykset, kutusorastukset, uoman vesipintojen nostaminen ja uomaan kertyneen kiintoaineen poistamiseen sekä vaellusesteiden poistaminen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on uoman pohjan ja lähiympäristön kasvillisuuden elpyminen sekä luontaisen tulvarytmin palautuminen, joka jatkaa puron hidasta muutosta luonnontilaisemmaksi.
Lähde: Metsähallitus
Finnish site 
Global site