Eurooppalaisittain Suomessa käytetään vähän torjunta-aineita – ”Tuotteen turvallisuusvaatimukset koskevat yhtä lailla kemiallisia kuin biopohjaisia valmisteita”

Biotorjunnan käyttöä kehitetään Suomessa, mutta esimerkiksi petoeliöiden käyttö torjunnassa vaatii kasvihuoneympäristön. Kasvinsuojelussa pyritään ennakoiviin toimiin esimerkiksi viljelykierron avulla. Viljelyssä käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on Suomessa vähäistä verrattuna muuhun Eurooppaan, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marja Jalli. Kemiallisten valmisteiden käyttö hehtaaria kohden on Euroopan vähäisimpiä. Listan kärkimaihin lukeutuvat muun muassa Alankomaat, Belgia ja Italia.

EU:n lainsäädännön mukaan kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään vain silloin, kun muut keinot eivät ole käytössä. Mikäli kemiallisia torjunta-aineita joutuu käyttämään, täytyy käyttö dokumentoida ja perustella. “Kasvintuhoajapaine on ollut meillä melko alhainen eteläisempään Eurooppaan verrattuna. Rikkakasvitorjunta on yleisin, mihin Suomessa käytetään kemiallista torjuntaa. Tosin kasvintuhoojapaine on kasvamassa, kuten tänä kasvukautenakin on huomattu”, Jalli kertoo.

Jallin mukaan kemiallisen torjunnan sijaan viljelyssä on käytettävissä ennaltaehkäiseviä toimia. Esimerkiksi viljelykierron avulla voidaan vähentää torjunnan tarvetta. Sen lisäksi biologista torjuntaa hyödynnetään ja kehitetään jatkuvasti eteenpäin. “Biotorjunta toimii todella hyvin, mutta suljetuissa ympäristöissä. Peltoympäristössä tilanne vaikeutuu. Esimerkiksi petohyönteisten hyödyntämisessä peltomittakaavassa on vielä opittavaa ja kehitettävää”, Jalli toteaa.

Kemiallisten aineiden suhteen ollaan Euroopassa valveutuneita, Jalli kertoo. Käytössä on kuitenkin edelleen sellaisia aineita, jotka ovat saaneet kovaa kritiikkiä. “Monia valmisteita on kuitenkin jo poistettu käytöstä, kun niiden riskit on todennettu. Vastaavasti myös biopohjaisten tuotteiden turvallisuus pitää taata. Tuotteen turvallisuusvaatimukset koskevat yhtä lailla kemiallisia kuin biopohjaisia valmisteita”, Jalli toteaa.

Hänen mukaan kasvien suojelun kehitys on suuntaamassa biopohjaisten ratkaisujen lisäämiseen. Myös kemiallista puolta kehitetään, mutta selvää on, ettei se voi toimia yksin ratkaisuna torjunnassa. Jallin mukaan biopohjaisille ratkaisuille on iso tarve. Ratkaisujen kehittäessä on tärkeää, että tieto liikkuisi vapaasti alan toimijoiden välillä.  “Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada vuorovaikutus luomuviljelijöiden ja tavanomaisten viljelijöiden välille, että onnistuneita käytäntöjä saataisiin jaettua näiden välillä.”

Lähde:  KL