Metsämarjojen kukinnat enteilevät runsasta marjasatoa poikkeuksellisesta talvesta huolimatta. Talvi oli etelässä lähes lumeton, mikä voi tavallisesti pienentää erityisesti mustikan marjasatoa. – Mustikka on metsämarjoista herkin pakkaselle. Se kärsii merkittäviä pakkasvaurioita, jos lumettomaan maahan kohdistuu vähintään kymmenen asteen pakkanen. Nämä vauriot ovat usein kuitenkin paikallisia ja niissä tuhoutuu mustikan maanpäällisistä versoista yleensä korkeintaan 50 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo.
Luonnonvarakeskuksen satoseurannan mukaan mustikan kukinta enteilee keskimääräistä satoa. Puolukan kukinnat taas enteilevät runsasta ja suomuuraimen kukinnat jopa erittäin runsasta satoa. – Puolukka kestää pakkasia selvästi mustikkaa paremmin. Hilla taas luo joka vuosi uuden maanpäällisen verson, eli siihen ei edellisen talven sää oikeastaan vaikuta, Peltola kertoo. Erityisen runsasta kukintaa esiintyy Varsinais-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Kukintojen perusteella marjasato näyttää Peltolan mukaan koko maassa edellisvuotta paremmalta.
Seuraavien viikkojen aikana täytyy Peltolan mukaan vielä jännittää pölytyksen onnistumista. – Alkukesän helteet ja kuivuus vaikuttavat pölytyksen onnistumiseen. Lämpö edesauttaa pölytystä, mutta kuivuus voi marjojen kypsymisen aikana vaikuttaa marjojen kokoon. Metsämarjoista 80–90 prosenttia on vettä, mistä johtuen kuiva alkukesä voi jättää jälkeensä pieniä marjoja, Peltola sanoo. Pahimmillaan kuivuus voi saada marjat jopa putoilemaan varrestaan kesken kasvukauden.
Sienisatoon taas edellisen talven olosuhteet eivät vaikuta samoin kuin marjoihin, Peltola kertoo. Sienet tarvitsevat kasvuunsa vain tarpeeksi lämpimän maaperän sekä riittävästi kosteutta – Jos loppukesästä saadaan useamman päivän jatkuvia, runsaita sateita, on sienisato turvattu, Peltola summaa.
Lähde: STT
Finnish site 
Global site