Osakemarkkinat ja makrotalous reagoivat voimakkaasti koronakriisin aiheuttamiin rajoitteisiin yhteiskunnassa ja taloudessa. Suuri merkitys näissä reaktioissa on kuitenkin tavassa, jolla keskuspankit ovat reagoineet kriiseihin vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen. Tämä on aiheuttanut jopa osakekurssien lievää nousua aikana, jona reaalitalouden tulevaisuus on poikkeuksellisen epävarmaa.
Koronaviruksen aiheuttama uhka BKT:n kasvulle oli luonnollisesti yksi pääsyistä talous- ja osakemarkkinanotkahdukselle kriisin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä kuitenkin näennäisesti voimakkaassa nousuvaiheessa ollut pörssikurssikehitys voidaan nähdä markkinoiden reagointina epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimenpiteisiin.
Markkinoiden voidaan tällä hetkellä sanoa olevan ns. tyyntä myrskyn edellä -vaiheessa. Koronakriisin aiheuttaman ensijärkytyksen ja romahduksen jälkeen kurssit ovat kääntyneet jokseenkin yllättävään nousuun. Toinen romahdus häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa. – Markkinatoimijoille on erittäin tärkeää, että keskuspankit ovat luvanneet käytännössä rajattomasti maksuvalmiutta rahoitusjärjestelmään ja suoraan yrityksille lainamuodossa, kertoo professori Juha Junttila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Keskuspankit ovatkin lupautuneet ostamaan jopa roskaluokkaan luokiteltuja yritysten velkakirjoja. – Tämä riittää rauhoittamaan lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiä jonkin verran, kun odottelemme globaalin koronakriisin toista vaihetta, Junttila kertoo.
Koronaviruksen sanotaan muuttavan maailmaa, mutta makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisten riippuvuuksien voidaan sanoa muuttuneen jo vuoden 2008 jälkeen. Kahdentoista vuoden takainen maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut keskuspankkien tapaan reagoida kriiseihin pysyvästi. Samalla se on muuttanut myös markkinatoimijoiden odotuksia keskuspankkien toimintaa kohtaan. – Markkinatoimijat osaavat odottaa sitä, että keskuspankit harjoittavat jatkuvasti epätavanomaista rahapolitiikkaa arvopaperien osto-ohjelmien muodossa. Ns. perinteisten rahapolitiikkasääntöjen tärkeimpien muuttujien kuten inflaation, reaalikoron ja -aktiviteetin merkitys on vähentynyt. Kaikki tämä juontaa juurensa reagointiin vuonna 2008, Junttila kertoo.
Junttilan mukaan erityisesti reaalikorko alkaa olla melko toissijainen arvostustekijä osakemarkkinoilla poikkeuksellisen matalan nimelliskoron aikoina. Tuleva reaalitaloudellinen aktiviteetti on kuitenkin edelleen merkityksellinen, kuitenkin korostuneesti sen yhteyden kautta mikä sillä on lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiin. Tätä kutsutaan niin sanotuksi ”harvinaisten katastrofien pelkokertoimeksi”. – Tämä kaikki on johtanut siihen aavistuksen kummalliseen tilanteeseen, jossa osakekurssit ovat olleet kriisin keskellä jopa selkeässä nousussa lyhyellä aikavälillä, vaikka talouden tulevaisuudennäkymät näyttävät synkältä.
Tutkimuksen julkaisutiedot: Junttila, Juha. (2020). COVID-19 and the Discounting of Real Economic Activity in the US and European Stock Markets. SSRN Electronic Journal. 10.2139/ssrn.3583415. Linkki julkaisuun.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Finnish site 
Global site