Vuorineuvoksen, OP Ryhmän ex-pääjohtajan ja Suomen talouden monet kriisit nähneen Reijo Karhisen äänestä kaikuu huoli inhimillisistä kohtaloista.
Nyt uhkaa toistua sama tragedia, joka nähtiin Suomen 1990-luvun pankkikriisin seurauksena monissa yrityksissä ja perheissä. Tämä lama koskettaa ihmisiä taas henkilökohtaisesti, toisin kuin 2008 alkanut finanssikriisi. “Tämä kriisi on aivan omaa luokkaansa. Löytyykö historiasta mitään, jossa tulee näin järkyttävä romahdus näin nopeasti ja globaalisti. Keskeistä on poikkeuksellinen epävarmuus”, Karhinen sanoo.
Epävarmuus on kuluttamiselle ja taloudelle myrkkyä. Nyt sitä on ihmisten, yritysten ja maiden välillä. Vuonna 2008 alkaneessa finanssikriisissä Euroopan talous pelastui silloisen EKP:n pääjohtajan Mario Draghin lausuttua maagiset sanat: EKP tekee kaikkensa. Nyt kriisin alkuperää eli virusta ei tunneta. “Kuka voisi nyt sanoa vastaavaa uskottavasti?” Karhinen pohtii. Finanssikriisi ei näkynyt vakavuudestaan huolimatta katukuvassa, sillä kriisi oli kaukana talousjärjestelmien uumenissa. Nyt se on käsin kosketeltavissa. Tilanteessa on samaa kuin sukupolvi sitten. “1990-luvun kriisi oli traumaattinen kokemus. Myös tällä tulee olemaan inhimilliset kasvot ja pitkä häntä. Tarinat ovat jo nyt kovia.” Nyt isku on tullut rytinällä ja koko maailmantalous on samassa liemessä.
Karhinen uskoo, että meneillään olevasta kriisistä selviämiseen vetoapu löytyy Suomelle digi- ja kiertotalouden osaamisesta. Siinä Suomi on paalupaikalla, korona ei ole osaamista muuttanut. Pontta tähän antaa EU:n komission viesti, että vihreä kehitys on EU:n kasvustrategia. Metsäsektori on tässä isossa roolissa uusien ratkaisujen tarjoajana. Vielä menossa on yritysten kannalta kassakriisivaihe, siitä pitää selvitä yli. Kesän jälkeen edessä on toivottavasti elvytysvaihe ja sen jälkeen vähitellen kiihdytysvaihe.
Karhinen on vielä epäileväinen selviääkö metsäteollisuus niin helpolla kriisin akuuteista vaikutuksista kuin julkisuudessa on arvioitu. Hän näkee kuitenkin “metsäelvytyksessä” olevan pidemmässä juoksussa ratkaisun eväitä. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin 20 prosenttia. Sen rooli tulevassa elpymisessä voi olla kuitenkin suurempi, sillä metsäteollisuudesta saatavat vientitulot syntyvät pitkälti kotimaisin panoksin eli raha jää kiertämään Suomeen.
Entä miten hän uskoo Suomen tulevan lopulta ulos kriisistä? “Kyllä Suomi tästä kohtuullisesti selviää. On niin paljon maita, joilla lähtökohdat ovat paljon huonommat.”
Lähde: MT
Finnish site 
Global site