Infektioiden torjunnan suojavarusteet voivat tulevaisuudessa olla metsä- tai maatalouden sivuvirroista valmistettuja biopohjaisia ja biohajoavia suojaimia

Kertakäyttöisten infektiosuojien, esimerkiksi hengityksensuojaimien, oikea-aikainen saatavuus vaarantui koronakriisin alussa paitsi kysynnän räjähdysmäisen kasvun, myös muun muassa liikenteeseen kohdistuneiden rajoitusten vuoksi. Suomi on muun Euroopan tavoin pitkälti riippuvainen Aasiaan painottuvasta suojainvarustetuotannosta. Aasissa käytettävät kuitukankaat on enimmäkseen valmistettu fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta muovisulasta.

Suomessa on paljon biopohjaisiin kuitukankaisiin sekä infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista ja lisäksi merkittäviä biomateriaalien sivuvirtoja esimerkiksi metsä- ja maataloudessa. Näiden ympärille rakentuu heinäkuussa käynnistynyt, Business Finlandin Korona Co-Creation -ohjelman rahoittama BIOPROT-tutkimushanke, jota johtaa LUTissa ja LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä akatemiatutkija Katri Laatikainen. ”Suomalainen potentiaali biopohjaisten kuitukankaiden valmistamiseksi on mielestäni alihyödynnetty. Mikäli onnistumme kehittämään materiaalista myös biohajoavan, saavutetaan sillä lisää ympäristöhyötyjä synteettisiin kuitukankaisiin verrattuna. Kertakäyttöiset suojaimet päätyvät maailmalla kaatopaikoille ja luontoon”, sanoo Laatikainen. Laatikainen kuvailee keskusteluja yrityskentän kanssa lupaaviksi. ”Kiinnostuneita yrityksiä on kaikissa arvoketjun vaiheissa, lähtien jätteiden hyödyntämisestä materiaalina ja päätyen lopputuotteen kierrättämiseen.”

”BIOPROT Uusi normaali – Kestävän kehityksen turvallisuus ja infektioiden torjunta asiakasorganisaatioissa: Biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehitys metsäteollisuuden tai maatalouden raaka-aineista, sivuvirroista tai jätteistä suojavarusteiksi” -hanke toteutetaan heinäkuun ja joulukuu 2020 välisenä aikana. Tavoitteena on muodostaa tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteinen jatkohanke suomalaisen suojaintuotannon ekosysteemiksi, joka voisi saada Business Finlandin Co-Innovation rahoitusta. LUT-yliopisto johtaa hanketta ja konsortion muodostamista sekä vastaa biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehityksestä. LAB-ammattikorkeakoulu vastaa suojavarusteiden ja niiden uudentyyppiseen käyttöön liittyvän turvallisuuden kehittämisestä ja tuottaa tietoa infektioiden torjunnasta asiakasorganisaatioissa. Helsingin yliopisto vastaa suojavarusteiden tuottamisen ekosysteemin rakentamisesta ja liiketoimintamallien kehittämisestä.

Lähde: LUT-yliopisto

Author: Saara Teirikko