Kalastus ja hylkeet runtelevat Tornionjoen lohia – kalastusoppaan törkeäksi pyyntimuodoksi kutsuma punttiperhostelu haavoittaa kaloja

Vailla päämäärää uiskentelevia lohia sekä haavoittuneita ja kuolleita lohia havaittiin Tornion-Muonionjoella ensi kerran kesällä 2014, eikä ilmiölle näy loppua. Ruokaviraston mukaan suuri osa nousulohien haavoista on syntyhistorialtaan mekaanisia. Seisovat pyydykset ja vapakalastusvälineet todennäköisesti vioittavat lohia helposti, kun ne päästetään vapaaksi pyydyksistä tai kun ne pääsevät irti vapakalastajien vieheistä, Ruokavirasto kertoo tiedotteessaan. ”Osa haavoista on hylkeiden tekemiä purema- ja kynsimishaavoja. Joessa niihin iskee herkästi vesihome, ja tästä seuraa kalan kuolema”, Ruokaviraston tutkimusprofessori Perttu Koski kertoo Yleisradion haastattelussa.

Tornion-Muonionjokiseuraan kuuluva iktyonomi Pekka Oinonen Torniosta on seurannut joen alajuoksun koskilla tapahtuvaa lohen rannalta pyyntiä jo reilut parikymmentä vuotta. Oinonen on huolestunut siitä, että huomattava määrä nousulohia joutuu tartutetuksi ulkopuolelta ja myös haavoittuu, kun kalastusmuotona on Tornionjoella kansanhuviksi yleistynyt punttiperhostelu. Menetelmässä virvelillä koskeen heitetty putkiperho upotetaan pohjaan lyijypainon avulla, jolloin pyydys syöksyy virtauksen mukana alavirtaan. Kun koskien parhaita lepomonttuja perataan satojen punttikalastajien voimin läpi kesän, saldona voi olla jopa tuhansia haavoittuneita lohia. Joukkoon mahtuu myös erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja meritaimenia. Oinonen muistuttaa, että kalastuslaki kieltää menetelmät, joissa kala tartutetaan ulkoa päin.

Torniolainen kalastusopas Juhani Leutola luonnehtii punttiperhostelua törkeäksi pyyntimuodoksi. ”Tänne ei ole muodostunut normaalia kalastuskulttuuria. Lohta ei kalastettu joella vuosikymmeniin, kun se oli lähellä sukupuuttoa.” Maa- ja metsätalousministeriö esitti punttiperhostelun kieltämistä Tornionjoella, mutta menetelmää suosivat ruotsalaiset torppasivat aloitteen. Kalakuolemien rajoittamiseksi Leutola esittää kaikkien lohta vaurioittavien menetelmien kieltämistä. ”Valtaosa Itämeren altaan lohista syntyy Tornion-Muonionjoessa. Arvokkaita kutukaloja ei ole varaa menettää.”

Lohitutkimusta jatketaan rajajoella tänä kesänä suomalais-ruotsalaisena hankkeena. Selvityksen kohteena ovat muun muassa huonokuntoisilta vaikuttavat ”zombielohet”, jotka polskivat pinnassa vailla päämäärää. Nousuhalukkuuden selvittämiseksi lohia merkitään radiolähettimillä, lisäksi niistä otetaan näytteitä.

Lähde: MT 

Author: Saara Teirikko