Ehdotus vieraslajien hallintasuunnitelmaksi on valmistunut. Kesäkuussa 2019 valtioneuvoston asetuksella hyväksytty kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kaiken kaikkiaan luettelossa on 26 vieraslajia tai -lajiryhmää. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihmistoiminnan takia ovat siirtyneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään niiden aiheuttamien haittojen vuoksi.
Suunnitelmaehdotuksessa on selvitetty ne kohteet, joissa vieraslajien torjunta on kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä. Siinä esitetään, miten, missä ja millä aikataululla kansallisesti haitallisia vieraslajeja torjutaan ja mitkä ovat pääasialliset vastuu- ja yhteistyötahot.
Vieraslajien torjunta on ensisijaisesti maanomistajan vastuulla. Vieraslajien torjunta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sekä kansalaisten yhteistyötä ja aktiivisuutta esimerkiksi talkoiden muodossa. Torjuntatoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin haitat ja kustannukset jäävät huomattavasti vähäisemmiksi kuin vieraslajien runsastuessa. Esimerkiksi naapurustossa olisi syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä. Puutarhajätteen oikea käsittely ja hävittäminen on erityisen tärkeää, jotta vieraslajit eivät pääse leviämään jätteen mukana.
Kansallisesti haitallisten vieraslajien levinneisyys, leviämisväylät, riskit ja hallintatoimenpiteet (FIN-HAVI) -hankkeessa selvitettiin kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien lajien tai lajiryhmien esiintymistä, niistä aiheutuvia haittoja sekä niiden hallintaa Suomessa. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lähde: Luonnonvarakeskus