Suomessa syödyn kasvatetun kalan omavaraisuusaste on laskenut alle 15 prosenttiin. Suurin osa Suomessa syödystä kalasta on kasvatettua tuontilohta, esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. “Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen tapahtuisi helpoimmin kasvatetulla kalalla. Siinä myös paikallisesti valmistettu rehu on tärkeässä osassa,” sanoo muun muassa kalanrehua valmistavan Raisioaquan johtaja Tomi Kantola. Kantola puhui aiheesta tiistaina järjestetyssä Aalloilta ateriaksi -hankkeen tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin kotimaisen kalankasvatuselinkeinon tulevaisuudennäkymiä. Hänen mukaansa alan hyväksyttävyyden ja tulevaisuudennäkymien kannalta on tärkeää kehittyä ympäristöystävälliseen suuntaan. “Ilman ympäristöystävällistä rehua elinkeino ei saa tarvitsemaansa elintilaa.”
Tällä hetkellä kalankasvatuksen pullonkaula Suomessa on se, että uusia kalankasvatuslupia ei ole myönnetty. Vanhoja lupia on myös pienennetty niiden uusimisen yhteydessä. Sastamalassa toimivan perheyrityksen Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen huomauttaa, että kalankasvatus on tehokas keino tuottaa eläinproteiinia. Kalakilon tuottamiseksi tarvitaan 1,1 kiloa rehua. Lisäksi kalankasvatus on hyvä työllistäjä harvaan asutulla rannikkoseudulla.
Viime viikolla valmistuneen, Kalaneuvoksen Innolinkillä teettämän kuluttajakyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että kotimaista kalankasvatusta pitäisi lisätä. Kalankasvatusta on mahdollista tehdä kestävällä tavalla kiertotalouden keinoja hyödyntäen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa, että Itämeressä kasvatettavalle kalalle ruokitaan Itämerestä pyydetystä kalasta valmistettua rehua. Itämerirehulla kasvatettu kala poistaa Itämerestä vuosittain 50 tonnia fosforia ja pienentää kalankasvatuksen typpikuormaa kertaheitolla noin 75 prosenttia. Poistuneen fosforin vuoksi Itämereen jää vuosittain kasvamatta 50 miljoonaa kiloa sinilevää.
Lähde: MT
Finnish site 
Global site