Kuntien ilmastopäästöt kasvoivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreen laskelman mukaan 0,6 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Liikenteen, maatalouden ja kaukolämmön päästöt pysyivät keskimäärin vuoden 2017 tasolla, mutta sähkön päästöt olivat aiempaa suuremmat, koska sähköntuotannon päästöt Suomessa kasvoivat. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä.
Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa. Tarkastelujaksolla 2005-2018 keskimääräinen muutos on ollut -15 prosenttia. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla, maakaasun ja öljyn väheneminen kaukolämmön tuotannossa sekä tuulivoiman rakentaminen. Myös sähkön päästöt ovat tällä tarkastelujaksolla pienentyneet puhtaamman sähkön tuotantotavan seurauksena.
SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Helmikuussa julkaistun ALas-laskentamallin (ALas 1.0) tulokset päivitettiin nyt vuosille 2005–2018. Vuonna 2018 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (25 %), maataloudesta (17 %), kaukolämmöstä (16 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 15 %). Sähkön päästöt olivat edellisvuotta suuremmat teollisuuden kasvaneen sähköntarpeen, talven 2018 edellisvuotta suuremman lämmitystarpeen ja niukan vesivoiman tarjonnan takia.
Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys. Hinku-laskennan ohella ALas-mallin tuloksia on mahdollista tarkastella myös ilman Hinku-rajauksia, ilman tuulivoimakompensaatiota sekä erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla. Kuntien päästölaskenta ei sisällä Suomen kasvihuoneinventaarioon kuuluvia teollisuuden prosessipäästöjä eikä maankäyttösektoria (LULUCF).
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Nyt julkaistun ALas 1.1:n merkittävimmät tuloksiin vaikuttaneet laskentamenetelmän päivitykset tehtiin teollisuuden, vesiliikenteen ja maatalouden päästölaskentaan. Maatalouden päästöt laskettiin uudelleen koko tarkastelujaksolle 2005–2018 ja sektorijakoa tarkennettiin. Useita teollisuuden lähtötietoja sekä jakoa teollisuuskiinteistöjen lämmityksen ja muiden teollisuuden päästöjen välillä tarkennettiin. Vesiliikenteen laskennassa täsmennettiin huviveneiden, lauttojen ja lossien sekä rahtilaivojen päästöjen kohdistamista yksittäisille kunnille.
Kaikkien sektoreiden laskentaperusteet on avattu yksityiskohtaisesti tuoreessa raportissa Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018.
Lähde: SYKE
Finnish site 
Global site